Sivut

keskiviikko 24. heinäkuuta 2013

Rouvat rappusilla


Kesälukemistoni helmi oli tänä vuonna Eveliina Talvitien kirjoittama Keitäs tyttö kahvia – Naisia politiikan portailla. Vasta ensimmäisillä askelmilla hoipparoivalle naispoliitikolle oivaa luettavaa, jota voin lämpimästi suositella muillekin. Myös miehille.

Nainen politiikassa on tänäpäivänä ihan normaali ilmiö. On kuitenkin edelleen tilanteita, joihin vain naiset voivat joutua. Vain naisilta kysytään, miten politiikka ja perhe ovat sovitettavissa yhteen. Tähän oli törmännyt jokainen kirjassakin haastateltu naispoliitikko ja onpa asiaa minultakin kysytty. Edelleen vain naiset joutuvat arvosteltavaksi ulkonäkönsä ja pukeutumisensa vuoksi, miespuolisten kollegoiden paitojen värejä harvemmin arvostellaan, saatika lahkeen pituutta.

Onko sillä sitten merkitystä, että miehiin ja naisiin suhtaudutaan eri tavalla? Mielestäni on. Pätevyyttä ei saa määrittää se, mitä housuista löytyy, vaan tarkastelu tulee tehdä korvien välin sisällön mukaan. Eroja löytyy varmasti, mutta myös samaa sukupuolta olevien väliltä.

Täysin kympin arvoisesti ei ole naisasioissa Seinäjoellakaan onnistuttu. Keväällä uutisoitiin, että kaupunkikonsernin hallituspaikoista vain muutamilla istuu nainen. Tätä ei pidetty ongelmana, mutta ei se minun mielestäni täysin ongelmatontakaan ole. Etenkin perustelut, joiden mukaan naisia eivät kyseiset paikat kiinnosta tai he eivät olisi niihin päteviä, ovat täysin vailla pohjaa. Myös alentavat kommentit kiintiönaisista kalahtavat korvaan. Itse olen hyvin mielelläni kiintiönainen, jos sitä tarvitaan, että tasa-arvo toteutuu.

Kirjasta jäi mieleen, että aika moni nainen on useamman vuoden politiikassa oltuaan siirtynyt vapaaehtoisesti sivuun ja muihin tehtäviin. Toki niin ovat tehneet monet miehetkin, mutta naisten keskuudessa tämä on selvästi yleisempää. Jäin miettimään, miksi näin on. Onko politiikan huippu naiselle tuulisempi? Kyllästyvätkö naiset siihen, että joutuvat todistelemaan pätevyyttään vain, koska ovat naisia?

Vai onko asia sittenkin niin, että naiset ovat tarpeeksi rohkeita jättääkseen politiikan? Jos ei valtaan nousu ole helppoa, niin ei sitä ole valta-asemasta luopuminenkaan. Ehkä naiset ymmärtävät, että elämää on politiikan hiekkalaatikon ulkopuolellakin ja uskaltavat lähteä kokeilemaan sitäkin.

Vielä ensimmäisillä rappusilla olevana ja toistaiseksi vaille (tosi) suurta valtaa jääneenä jaksanen jatkaa kiipeämistä vielä tovin. Kahviakin voin keittää, mutta joku muu saa leipoa. Vaikka joku mies?

Kolumni Eparissa 24.7.2013


keskiviikko 17. heinäkuuta 2013

Vastauksia kysymyksiin


Kaupunkilehti Epari teki meille valtuutetuille alkukesästä kyselyn. Tuloksia on nyt ruodittu päivän lehdessä. Koska meitä on monta, eikä lehteen tietenkään mahtuneet kaikki mun hyvät vastaukset, niin ne on nyt kokonaisuudessaan tässä. 


1. Miten näet kaupunkikeskuksen kehittämisen ja elävöittämisen? 


Tärkeintä olisi mielestäni saada tilaa ihmisille autojen sijaan. Tämä saadaan aikaan kehittämällä autottomia liikkumiskeinoja, kuten joukkoliikennettä ja pyöräilyä. Eli ehdottomasti lisää kävelykatuja. Korkeammat kerrostalot edellyttänevät myös parkkihallin rakentamista, sen avulla tilaa maan päältä saadaan myös lisää ihmisille. 

2. Mikä on mielipiteesi haja-asutusalueiden ja kylien kehittämisestä? 

Kaava-alueet tulee tehdä tiiviiksi. Kaikki eivät kuitenkaan voi asua kaava-alueella, valinnanvapaus tulee säilyä. Reuna-alueita tulisi kuunnella enemmän, eikä vain automaattisesti viedä palveluita heiltä pois. Asukkaat tulisi osallistaa päätöksentekoon entistä vahvemmin. Olisin valmis antamaan jopa järjestämis- ja budjettivaltaa joillekin alueille omien palvelujen järjestämiseen.

3. Millä toimenpiteillä ehkäisisitte nuorten syrjäytymistä ja lasten huostaanottoa Seinäjoella?

Lisäresursseja neuvolaan ja päiväkoteihin, tukea perheille, jotka ovat vaarassa syrjäytyä tai jo syrjäytyneet. Lapset ja nuoret eivät syrjäydy itse, vaan perheen mukana. Yksi konkreettinen keino on myös lisätä koulukuraattoreita.

4. Kaupungin siisteys viihtyvyyden osa-alueena puhuttaa aina aika ajoin. Tarvittaisiinko Seinäjoelle enemmän roska-astioita?

Ehdottomasti! Ja säännölliset tyhjäykset myös. Hieman kokoa kasvattamalla saataisiin jäteastiat, joissa roskat voidaan myös lajitella. 

5. Kannatatko jalkapallostadionia Seinäjoelle? Koska se mielestäsi on ajankohtaista ja minne se tulisi?

Jalkapallostadion tarvitaan, mikäli sille on käyttöä. Parhaimpana vaihtoehtona pidän jonkun olemassa olevan kentän kunnostamista tarvittavalle tasolle.

6. Kannatatko kulttuurikeskusta Seinäjoelle? Koska hankkeen pitäisi konkretisoitua ja minne?

Päätös kulttuurikeskuksesta tulisi tehdä tällä valtuustokaudella. Ensin tulisi suunnitella käyttötarkoitus ja sitten miettiä vasta paikkaa. Tässäkin sisältö on tärkeämpi, kuin seinät.

7. Milloin olet viimeksi tehnyt aloitteen ja oletko tehnyt sellaista kaupunkilaisen  pyynnöstä/palautteesta?

Tein aloitteen viimeksi toukokuun valtuustossa, se oli toinen aloitteeni. Ehdotin, että Seinäjoki hakisi hiilineutraaliksi HINKU-kunnaksi. Tein aloitteen, koska ilmastonmuutoksen torjuminen on tärkeää ja konkreettiset päätökset tehdään kunnissa. Aloite valmisteltiin yhdessä muun vihreän ryhmän kanssa, eli kyllä, tavallaan kaupunkilaisten pyynnöstä. 

8. Onko kaikkia asiat tasapuolisen tärkeitä sinulle valtuutettuna, vai "vedetäänkö kotiin päin" niissä, jotka koskevat  omaa elämänpiiriä?

Kaikki päätettävät asiat ovat tärkeitä ja valtuutetun on pystyttävä tekemään päätöksiä myös asioissa, jotka eivät ole suoraan omasta elämästä. On kuitenkin vain luonnollista, että toisiin asioihin suhtautuu intohimoisemmin, koska ne ovat lähellä omaa elämää ja siksi ehkä tietoakin niistä on enemmän. Tämä ei ole ongelma, kunhan valtuutettuja on tasaisesti erilaisilla taustoilla, esimerkiksi eri ikäisiä ja eri ammateista.

9. Mikä on sinun tärkein konkreettinen tavoitteesi valtuustokauden ajalle ja uskotko sen saavuttamiseen?

Haluaisin aktivoida kaupunkilaiset kehittämään omaa kaupunkiaan oman näköiseksi. Meidän tulee lisätä avoimuuttaa kaupungin päätöksenteossa entisestään ja osallistaa asukkaita enemmän. Kaupunkilaisista ei saa tuntua, että asioihin ei voi vaikuttaa. Sitoutuneet ja tyytyväiset asukkaat ovat menestyvän kaupungin edellytys. 

10. Bonus: Oma kysymys, jonka olisit toivonut kysyttävän ja vastaus siihen.

Miten Seinäjoki voi osallistua ilmastonmuutoksen hillitsemiseen?

Seinäjoen tulisi miettiä jokaisen päätöksen kohdalla, estääkö tämä ilmastonmuutosta. Kunnilla on iso rooli ilmastonmuutoksen torjumisessa, sillä suuri osa kasvihuonepäästöjä aiheuttavista päätöksistä tehdään kunnissa. Esimerkiksi kaavoituksella, energiaratkaisuilla ja jätteen käsittelyllä on iso merkitys. 

keskiviikko 10. heinäkuuta 2013

Intiaanityttö ratsastaa


Ensin oli vanha tyynynliina ja sakset...


...sitten tuli kekseliäs äiti ja teki taikansa.
Lopputuloksena iloinen inkkarineito valmiina synttärihulinoihin!

Ja näin se kävi: Hapsutin (leikkasin saksilla) ensin tyynynliinan avoimena olevan pään. Sitten leikkasin kaula-aukon liinan toiseen päähän. Hihansuista leikkasin pienen kaitaleen pois ja tein hapsuja niihinkin, olkapäille pidemmät ja kainaloihin lyhyemmät. Mekko päälle, kiristys vyöllä ja sulat päähän! Ja huomaa myös Teppo, josta tuli pienellä tuunauksella oikein komea inkkariheppa Kolme Sulkaa. 


lauantai 6. heinäkuuta 2013

Farmari 2013

Kuten monet muutkin kaupunkilaisperheet, myös me kävimme Farmarissa katsomassa eläimiä. Muunmuassa. Aika harva ammattilaisille alkujaan tarkoitettu tapahtuma kerää näin paljon muutakin yleisöä. Se kertoo siitä, että maatalous on tärkeää meille kaikille, vaikka emme tuottajia olekaan. Tapahtuma tuntuu läheiseltä myös kaupunkilaisille, jotka eivät ruuantuotannon kanssa olekaan tekemisissä. Ruoka on välttämättömyys, jota ilman kukaan meistä ei pärjää. Ja toki meillä täällä ruokamaakunnassa aika moni on töikseenkin tekemisissä ruuan kanssa, joko suoraan tai välillisesti. 

Kaikinpuolin hieno tapahtuma, tärkeällä asialla. Ilman maataloutta ja maaseutua meidän olisi ihan turha puhua kotimaisesta ruuasta tai hehkuttaa lähiruokaa. Sieltä ne tulee kaikki, maalta. 

Siirin taidonnäyte, hepan nimi oli Raita. Ja mitä isot edellä, sitä pienet perässä.  


Aivan joka otusta en ehtinyt kuvata, muuten olisin saanut kalastella lapsia esimerkiksi kuvassa näkyvästä vesiastiasta. Eniten aikaa kului tietenkin hevosaitausten tienoilla. 


Komia perhe.

Ja olinhan itsekin pari päivää siellä pällisteltävänä, yhtenä eläimenä Vihreiden osastolla. Mielenkiintoisia keskusteluja, ennakkoluulojen purkamista ja paljon myös positiivista palautetta. Kirjoitamme parhaillaan Vaasan vaalipiirin Vihreiden omaa maaseutuohjelmaa, mutta valmistumista odotellessa Vihreiden maaseutunäkemyksiin pääsee tutustumaan Vihreiden maaseutuohjelmassa, joka on julkaistu jo 2008, mutta on edelleen ajankohtainen ja täynnä asiaa. 


Uuden vuoden tavoite saavutettu!

Sain nimittäin juuri lisättyä tunnisteet kaikkiin blogikirjoituksiini. Tavoitteenani oli, että tämän vuoden aikana saisin sen tehtyä. Yhteensä tekstejä on nyt kertynyt 233 kappaletta, reilun neljän vuoden aikana. 

Retki vanhoihin kirjoituksiin oli mieletön. Huomaan, että kun nyt kävin läpi ensimmäisen kahden vuoden kirjoitukset, muuttuivat valtasuhteet tunnisteissa melkoisesti. Kun viimeiset vuodet olen kirjoittanut lähinnä Seinäjoesta ja politiikasta, kolumneja ja mielipidekirjoituksia, olivat alkupään kirjoitukset lähinnä huomioita perhe-elämästä ja äitiyden mukana tuomista haasteista. Toisaalta paljon on pysynyt samanakin, samoja asioita olen pohtinut silloinkin, nyt vain ehkä saanut moniin asioihin enemmän perspektiiviä. 

Mutta nyt blogi on toivottavasti entistä lukijaystävällisempi, kun kirjoituksiani saa haettua myös aiheen mukaan. Ja löydän myös itse hakemani helpommin, kun muistelen, että joskus olen tästäkin aiheesta jotain kirjoittanut.