Itsenäisyyspäivän tienoilla meillä leivotaan perinteisesti pipareita (kurkkaa aiemmat vuodet: vuonna 2011, 2010, 2008). Ja parasta oli tietenkin taikinan syönti. Ensimmäinen pellillinen meni raakana pienimmän suuhun, kun neiti nopsajalka ehti ensimmäisenä paikalle. Vähän isompi oli jo hyvä apuri itse leipomisessakin, mutta kyllä se taikina edelleen toki maistui!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Olen ottanut käyttöön kommenttien valvonnan yli 10 päivää vanhoissa kirjoituksissa. Tämä ihan vain siksi, ettei mikään kommentti menisi minulta ohi.