Tilkkurekka

Tätä ei ole voinut ohittaa tai olla huomaamatta, sen verran monessa paikassa olen sen nyt nähnyt. Kyse on Marttaliiton ja Novitan Tilkkurekkakiertueesta. Ideana siis virkata isoäidinneliöitä. Tässä suora lainaus Novitan sivuilta "Tilkkurekka-kiertueen sekä koko kampanjan tavoitteena on pitää yllä ja jatkaa käsityöperinteitä: tuttu idea tarjoillaan nyt uudella asenteella. Kampanjan tavoitteena on myös kerätä mahdollisimman paljon tilkuista tehtyjä peittoja ja koota niistä maailman suurin tilkkupeitto syksyllä 2011. Maailmanennätystempauksen jälkeen pienet peitot ja lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen mm. Ensi- ja turvakotien liitolle."

Huippua. Itsekin tein oppilaiden kanssa syksyllä näitä samoja isoäidinneliöitä ja niistä valmistui niin tossut, tyynyjä kuin huivikin. Varsin monipuolisia neliöitä siis. Ja alkuunpääsyn jälkeen myös helppoja. Neliö koostuu pääosin pylväistä ja sama kuvio toistuu, joten kun pääsee vauhtiin, työ etenee nopeasti. Jos vain kukkien virkaamiselta ehdin, taidan lähettää muutaman neliön ennätyspeittoon. Ja aikaa näytti olevan syksyyn saakka, joten vaalien jälkeenkin ehtii hyvin. Onpahan sitten jotain tekemistä.

Ja jos virkattu isoäidinneliö ei sano mitään, alla neliöistä koottu peitto (kuva Novitan sivuilta).

Käsin ja koneella

Ministeri Linden linjaa keskiviikon Ilkassa, kuinka tärkeää lapsille ja nuorille on opetella kymmensormijärjestelmä. Yhdessä he puolutoeverinsa opetusministeri Virkkusen kanssa uskaltavat jopa pitää sitää tärkeämpänä kuin käsin kirjoittamista. Ja minä uskallan olla eri mieltä.  

Koneella kirjoittaminen ja sen käytön oppiminen on tärkeää, sitä en kiellä. Tiedän, että vaikka oppilaat olisivat kasvaneet koneiden keskellä, eivät he kuitenkaan osaa käyttää niitä välttämättä kovinkaan taitavasti. Töitä riittää. Käsin kirjoittamista ja sen harjoittelemista en kuitenkaan vähentäisi enkä rinnastaisi koneella tehtäviin töihin. Jo motoriikan kehittymisen kannalta kynätyöskentely on tärkeää. Ja meillä vaan on ja tulee jatkossakin olemaan edelleen paljon käsin kirjoitettavaa. Käsin voi myös kirjoittaa aina, koneella kirjoittamiseen tarvitaan aina se kone. Käsin kirjoittamalla jokainen saa tekstistään persoonallista, itsensä näköistä. Jotain sellaista, mikä puuttuu times new romanista tai arialista.

Samaan aikaan puhutaan, kuinka lapset ja nuoret viettävät koko ajan enemmän aikaa koneella. Jos koulussa ollaan koneella, läksyt tehdään koneella ja vapaa-ajalla vielä pelataan ja tavataan kavereita koneella, niin huh. Johan on niskavaivaisia lapsia hartiat korvissa jonossa fysioterapiaan ja silmäsairaita hakemassa laseja karsastukseen.  

Ja hyvin tämä kirjoittaminen sujuu näin nelisormijärjestelmälläkin.