Rouvat rappusilla

Kesälukemistoni helmi oli tänä vuonna Eveliina Talvitien kirjoittama Keitäs tyttö kahvia – Naisia politiikan portailla. Vasta ensimmäisillä askelmilla hoipparoivalle naispoliitikolle oivaa luettavaa, jota voin lämpimästi suositella muillekin. Myös miehille.

Nainen politiikassa on tänäpäivänä ihan normaali ilmiö. On kuitenkin edelleen tilanteita, joihin vain naiset voivat joutua. Vain naisilta kysytään, miten politiikka ja perhe ovat sovitettavissa yhteen. Tähän oli törmännyt jokainen kirjassakin haastateltu naispoliitikko ja onpa asiaa minultakin kysytty. Edelleen vain naiset joutuvat arvosteltavaksi ulkonäkönsä ja pukeutumisensa vuoksi, miespuolisten kollegoiden paitojen värejä harvemmin arvostellaan, saatika lahkeen pituutta.

Onko sillä sitten merkitystä, että miehiin ja naisiin suhtaudutaan eri tavalla? Mielestäni on. Pätevyyttä ei saa määrittää se, mitä housuista löytyy, vaan tarkastelu tulee tehdä korvien välin sisällön mukaan. Eroja löytyy varmasti, mutta myös samaa sukupuolta olevien väliltä.

Täysin kympin arvoisesti ei ole naisasioissa Seinäjoellakaan onnistuttu. Keväällä uutisoitiin, että kaupunkikonsernin hallituspaikoista vain muutamilla istuu nainen. Tätä ei pidetty ongelmana, mutta ei se minun mielestäni täysin ongelmatontakaan ole. Etenkin perustelut, joiden mukaan naisia eivät kyseiset paikat kiinnosta tai he eivät olisi niihin päteviä, ovat täysin vailla pohjaa. Myös alentavat kommentit kiintiönaisista kalahtavat korvaan. Itse olen hyvin mielelläni kiintiönainen, jos sitä tarvitaan, että tasa-arvo toteutuu.

Kirjasta jäi mieleen, että aika moni nainen on useamman vuoden politiikassa oltuaan siirtynyt vapaaehtoisesti sivuun ja muihin tehtäviin. Toki niin ovat tehneet monet miehetkin, mutta naisten keskuudessa tämä on selvästi yleisempää. Jäin miettimään, miksi näin on. Onko politiikan huippu naiselle tuulisempi? Kyllästyvätkö naiset siihen, että joutuvat todistelemaan pätevyyttään vain, koska ovat naisia?

Vai onko asia sittenkin niin, että naiset ovat tarpeeksi rohkeita jättääkseen politiikan? Jos ei valtaan nousu ole helppoa, niin ei sitä ole valta-asemasta luopuminenkaan. Ehkä naiset ymmärtävät, että elämää on politiikan hiekkalaatikon ulkopuolellakin ja uskaltavat lähteä kokeilemaan sitäkin.

Vielä ensimmäisillä rappusilla olevana ja toistaiseksi vaille (tosi) suurta valtaa jääneenä jaksanen jatkaa kiipeämistä vielä tovin. Kahviakin voin keittää, mutta joku muu saa leipoa. Vaikka joku mies?

Kolumni Eparissa 24.7.2013

Vastauksia kysymyksiin

Kaupunkilehti Epari teki meille valtuutetuille alkukesästä kyselyn. Tuloksia on nyt ruodittu päivän lehdessä. Koska meitä on monta, eikä lehteen tietenkään mahtuneet kaikki mun hyvät vastaukset, niin ne on nyt kokonaisuudessaan tässä. 

1. Miten näet kaupunkikeskuksen kehittämisen ja elävöittämisen? 

Tärkeintä olisi mielestäni saada tilaa ihmisille autojen sijaan. Tämä saadaan aikaan kehittämällä autottomia liikkumiskeinoja, kuten joukkoliikennettä ja pyöräilyä. Eli ehdottomasti lisää kävelykatuja. Korkeammat kerrostalot edellyttänevät myös parkkihallin rakentamista, sen avulla tilaa maan päältä saadaan myös lisää ihmisille. 

2. Mikä on mielipiteesi haja-asutusalueiden ja kylien kehittämisestä? 

Kaava-alueet tulee tehdä tiiviiksi. Kaikki eivät kuitenkaan voi asua kaava-alueella, valinnanvapaus tulee säilyä. Reuna-alueita tulisi kuunnella enemmän, eikä vain automaattisesti viedä palveluita heiltä pois. Asukkaat tulisi osallistaa päätöksentekoon entistä vahvemmin. Olisin valmis antamaan jopa järjestämis- ja budjettivaltaa joillekin alueille omien palvelujen järjestämiseen.

3. Millä toimenpiteillä ehkäisisitte nuorten syrjäytymistä ja lasten huostaanottoa Seinäjoella?

Lisäresursseja neuvolaan ja päiväkoteihin, tukea perheille, jotka ovat vaarassa syrjäytyä tai jo syrjäytyneet. Lapset ja nuoret eivät syrjäydy itse, vaan perheen mukana. Yksi konkreettinen keino on myös lisätä koulukuraattoreita.

4. Kaupungin siisteys viihtyvyyden osa-alueena puhuttaa aina aika ajoin. Tarvittaisiinko Seinäjoelle enemmän roska-astioita?

Ehdottomasti! Ja säännölliset tyhjäykset myös. Hieman kokoa kasvattamalla saataisiin jäteastiat, joissa roskat voidaan myös lajitella. 

5. Kannatatko jalkapallostadionia Seinäjoelle? Koska se mielestäsi on ajankohtaista ja minne se tulisi?

Jalkapallostadion tarvitaan, mikäli sille on käyttöä. Parhaimpana vaihtoehtona pidän jonkun olemassa olevan kentän kunnostamista tarvittavalle tasolle.

6. Kannatatko kulttuurikeskusta Seinäjoelle? Koska hankkeen pitäisi konkretisoitua ja minne?

Päätös kulttuurikeskuksesta tulisi tehdä tällä valtuustokaudella. Ensin tulisi suunnitella käyttötarkoitus ja sitten miettiä vasta paikkaa. Tässäkin sisältö on tärkeämpi, kuin seinät.

7. Milloin olet viimeksi tehnyt aloitteen ja oletko tehnyt sellaista kaupunkilaisen  pyynnöstä/palautteesta?

Tein aloitteen viimeksi toukokuun valtuustossa, se oli toinen aloitteeni. Ehdotin, että Seinäjoki hakisi hiilineutraaliksi HINKU-kunnaksi. Tein aloitteen, koska ilmastonmuutoksen torjuminen on tärkeää ja konkreettiset päätökset tehdään kunnissa. Aloite valmisteltiin yhdessä muun vihreän ryhmän kanssa, eli kyllä, tavallaan kaupunkilaisten pyynnöstä. 

8. Onko kaikkia asiat tasapuolisen tärkeitä sinulle valtuutettuna, vai "vedetäänkö kotiin päin" niissä, jotka koskevat  omaa elämänpiiriä?

Kaikki päätettävät asiat ovat tärkeitä ja valtuutetun on pystyttävä tekemään päätöksiä myös asioissa, jotka eivät ole suoraan omasta elämästä. On kuitenkin vain luonnollista, että toisiin asioihin suhtautuu intohimoisemmin, koska ne ovat lähellä omaa elämää ja siksi ehkä tietoakin niistä on enemmän. Tämä ei ole ongelma, kunhan valtuutettuja on tasaisesti erilaisilla taustoilla, esimerkiksi eri ikäisiä ja eri ammateista.

9. Mikä on sinun tärkein konkreettinen tavoitteesi valtuustokauden ajalle ja uskotko sen saavuttamiseen?

Haluaisin aktivoida kaupunkilaiset kehittämään omaa kaupunkiaan oman näköiseksi. Meidän tulee lisätä avoimuuttaa kaupungin päätöksenteossa entisestään ja osallistaa asukkaita enemmän. Kaupunkilaisista ei saa tuntua, että asioihin ei voi vaikuttaa. Sitoutuneet ja tyytyväiset asukkaat ovat menestyvän kaupungin edellytys. 

10. Bonus: Oma kysymys, jonka olisit toivonut kysyttävän ja vastaus siihen.

Miten Seinäjoki voi osallistua ilmastonmuutoksen hillitsemiseen?

Seinäjoen tulisi miettiä jokaisen päätöksen kohdalla, estääkö tämä ilmastonmuutosta. Kunnilla on iso rooli ilmastonmuutoksen torjumisessa, sillä suuri osa kasvihuonepäästöjä aiheuttavista päätöksistä tehdään kunnissa. Esimerkiksi kaavoituksella, energiaratkaisuilla ja jätteen käsittelyllä on iso merkitys. 

Intiaanityttö ratsastaa

Ensin oli vanha tyynynliina ja sakset...

...sitten tuli kekseliäs äiti ja teki taikansa.

Lopputuloksena iloinen inkkarineito valmiina synttärihulinoihin!

Ja näin se kävi: Hapsutin (leikkasin saksilla) ensin tyynynliinan avoimena olevan pään. Sitten leikkasin kaula-aukon liinan toiseen päähän. Hihansuista leikkasin pienen kaitaleen pois ja tein hapsuja niihinkin, olkapäille pidemmät ja kainaloihin lyhyemmät. Mekko päälle, kiristys vyöllä ja sulat päähän! Ja huomaa myös Teppo, josta tuli pienellä tuunauksella oikein komea inkkariheppa Kolme Sulkaa. 

Farmari 2013

Kuten monet muutkin kaupunkilaisperheet, myös me kävimme Farmarissa katsomassa eläimiä. Muunmuassa. Aika harva ammattilaisille alkujaan tarkoitettu tapahtuma kerää näin paljon muutakin yleisöä. Se kertoo siitä, että maatalous on tärkeää meille kaikille, vaikka emme tuottajia olekaan. Tapahtuma tuntuu läheiseltä myös kaupunkilaisille, jotka eivät ruuantuotannon kanssa olekaan tekemisissä. Ruoka on välttämättömyys, jota ilman kukaan meistä ei pärjää. Ja toki meillä täällä ruokamaakunnassa aika moni on töikseenkin tekemisissä ruuan kanssa, joko suoraan tai välillisesti. 

Kaikinpuolin hieno tapahtuma, tärkeällä asialla. Ilman maataloutta ja maaseutua meidän olisi ihan turha puhua kotimaisesta ruuasta tai hehkuttaa lähiruokaa. Sieltä ne tulee kaikki, maalta. 

Siirin taidonnäyte, hepan nimi oli Raita. Ja mitä isot edellä, sitä pienet perässä.  

Aivan joka otusta en ehtinyt kuvata, muuten olisin saanut kalastella lapsia esimerkiksi kuvassa näkyvästä vesiastiasta. Eniten aikaa kului tietenkin hevosaitausten tienoilla. 

Komia perhe.

Ja olinhan itsekin pari päivää siellä pällisteltävänä, yhtenä eläimenä Vihreiden osastolla. Mielenkiintoisia keskusteluja, ennakkoluulojen purkamista ja paljon myös positiivista palautetta. Kirjoitamme parhaillaan Vaasan vaalipiirin Vihreiden omaa maaseutuohjelmaa, mutta valmistumista odotellessa Vihreiden maaseutunäkemyksiin pääsee tutustumaan Vihreiden maaseutuohjelmassa, joka on julkaistu jo 2008, mutta on edelleen ajankohtainen ja täynnä asiaa. 

Uuden vuoden tavoite saavutettu!

Sain nimittäin juuri lisättyä tunnisteet kaikkiin blogikirjoituksiini. Tavoitteenani oli, että tämän vuoden aikana saisin sen tehtyä. Yhteensä tekstejä on nyt kertynyt 233 kappaletta, reilun neljän vuoden aikana. 

Retki vanhoihin kirjoituksiin oli mieletön. Huomaan, että kun nyt kävin läpi ensimmäisen kahden vuoden kirjoitukset, muuttuivat valtasuhteet tunnisteissa melkoisesti. Kun viimeiset vuodet olen kirjoittanut lähinnä Seinäjoesta ja politiikasta, kolumneja ja mielipidekirjoituksia, olivat alkupään kirjoitukset lähinnä huomioita perhe-elämästä ja äitiyden mukana tuomista haasteista. Toisaalta paljon on pysynyt samanakin, samoja asioita olen pohtinut silloinkin, nyt vain ehkä saanut moniin asioihin enemmän perspektiiviä. 

Mutta nyt blogi on toivottavasti entistä lukijaystävällisempi, kun kirjoituksiani saa haettua myös aiheen mukaan. Ja löydän myös itse hakemani helpommin, kun muistelen, että joskus olen tästäkin aiheesta jotain kirjoittanut.

Oikeus puhua kuuluu demokratiaan

Mielipidekirjoitus Ilkassa 29.6.2013, vastine tähän. 

Iskala on huolissaan Seinäjoen kaupunginvaltuuston ryhdistä (Ilkka 27.6.2013). Hän pitää kokousta tehottomana, jos se kestää neljä tuntia. Minun mielestäni olisi huolestuttavaa, jos päätökset nuijittaisiin pöytään täydellisen hiljaisuuden ja konsensuksen vallitessa salissa.

Kaupunginvaltuusto on luottamuselinten kokouksista ainoa julkinen ja joka videoidaan. Sitä kautta kaupunkilaisilla on mahdollisuus päästä seuraamaan päätöksentekoa. On hyvä, että siellä keskustellaan, esitetään kysymyksiä sekä annetaan virkamiehille myös mahdollisuus vastata. Valtuutettujen kysymykset ovat varmasti osin samoja, kuin mitä kaupunkilaisetkin miettivät.

Parhaiten asioihin toki vaikutetaan valmisteluvaiheessa. Se ei kuitenkaan saa estää mielipiteen esittämistä valtuustosalissa. Siinä olen samaa mieltä, että välillä puhe ei riitä, vaan on tehtävä muutosesityksiä. Äänestäminen ei ole väärin tai tarkoita epäonnistunutta valmistelua, vaan demokratiaa.

Huolestuttavana kirjoittaja pitää myös puhelinten ja muiden viestinten käyttöä. Kaikille meistä tietokone ei kuitenkaan ole vain väline sosiaalisen median päivitykseen, vaan sillä tehdään töitä. Itse teen kokouksista muistiinpanoja, haen tietoa muiden puheenvuoroissa esitetyistä asioista ja kirjoitan puheitani. Vaikka valmistelen ne ennakkoon, pidän mahdollisuudesta muokata tekstiäni ja reagoida myös muiden valtuutettujen puheeseen. En toivo viestimiä siis piilotettavan, vaan niiden käytön lisääntyvän ja Seinäjoenkin siirtyvän nykyaikaan ja paperittomaan valtuustoon.

Henna Rantasaari

kaupunginvaltuutettu (vihr.)

Seinäjoki

Juhannuksenjälkeinen maanantai valtuustossa

Kesäkuun valtuusto pidettiin heti juhannuksen jälkeen. Olipa pitkät pyhät aikaa tutustua 250 sivuiseen tasekirjaan. Alla muistiinpanot kokouksesta.

• Hyväksyimme tilinpäätöksen. Puhetta tuli paljon, alla oma lyhyt puheenvuoroni. 

Alijäämäisestä tilinpäätöksestä huolimatta tai ehkä jopa siitä johtuen oli se ja toimintakertomus välillä jopa positiivista luettavaa, vaikka edelläni on kovin synkisteltykin. Kyllä, otimme lainaa ja runsaasti. Ja kyllä, velkamäärä asukasta kohti nousi yli maan keskiarvon. Otimme lainaa kuitenkin tulevaisuutta varten, kouluihin ja päiväkoteihin. Merkittävimmät investoinnit olivat kirjasto sekä kouluja ja päiväkoteja. Kertoo kasvavasta kaupungista.

Se mitä pidän huolestuttavana on vuosikatteen kääntyminen negatiiviseksi. Ymmärrän investointien rahoittamisen lainarahalla, mutta ei ole enää komiaa, kun palveluihinkin tarvitaan vippiä. Tähän on tultava muutos. Toiveet elävät talouden tasapainotusohjelmassa, jota voisi jo varmaan tasapainostusohjelmaksikin kutsua. Sen toteuttamisessa on onnistuttava.

Päätöksiä tulevaisuutta ajatellen on uskallettava tehdä vaikeinakin aikoina. Siinä Seinäjoki on onnistunut ja vielä etunenässä. Nostan hattua heille, jotka ovat olleet näitä päätöksiä tekemässä. Viime aikojen puheet esimerkiksi Komia-markkinoinnin turhuudesta on lopetettava ja lyötävä lisää vettä myllyyn. Väki on täällä jo, siitä kertoo asukasmäärän kasvu, nyt tarvitaan lisää työpaikkoja

Ja vaikka se ei kaikkien logiikkaan vielä uppoakaan, niin markkinoinnilla voimme tässäkin onnistua. Verotulojen lasku kertoo heikoista talousnäkymistä laajemminkin, mutta myös siitä, että meillä ei ole tarpeeksi työllistäviä yrityksiä.

Kaikessa tässä huumassa ei tule tietenkään unohtaa sitä toista puolta. Lupaukset on pidettävä ja komiasta on tehtävä totta. Palveluista on jo jouduttu leikkaamaan, niitäkään ei leikattavaksi riitä loputtomiin. Ja kuten Seppo Lampi totesi, sopeuttamisohjelmakaan ei välttämättä riitä. Peräänkuuluttaisinkin rohkeutta myös tässä. Tyhjästä ei kannata konsulteille maksaa, mutta jo mainitussa Komiassa ovat tuntuneet onnistuvan. Voisiko palvelujen tuottamisen suhteen olla yhtä innovatiivisia? Tämä onnistunee omankin väen avulla.

• Toivotimme Munakan tervetulleeksi osaksi Seinäjoen kaupunkia. Mitään emme toki luvanneet, kun pyydettiin kevyen liikenteen väyliä ja viemäröintiä. Saas nähdä. Joku veikkasi, että seuraavaksi liittymistä toivoo Ahonkylä. Heh. 

• Asuntomessukaava ja Törnävän sairaalan alueen kaavat hyväksyttiin. Tarkistin valtuutetuillekin lähetettyjen luonnonarvoselvitysten tekijältä, että kaavat olivat ok. Ainahan tehdään vahinkoa, kun rakennetaan, mutta tässä ei merkittävää.

• Hyväksyimme Etelä-Pohjanmaan liiton kaupungilta pyytämän kannanoton sote-selvitystyöstä. Kaupunki toteaa olevansa valmis rakentamaan maakunnallista sote-aluetta ensisijaisesti vastuukunta-malliin perustuen. 

• Tiedoksi tuotiin terveydenhuoltolain edellyttämä vuosittain tehtävä hyvinvointikertomus. Tästä puhuin seuraavasti: 

Hyvinvointikertomuksessa puhutaan paljon perheistä ja lapsista. Missä kaikki lapset ovat? Nyt kesälomalla, mutta muuten koulussa.

Kun puhutaan lapsen hyvinvoinnista ja ennaltaehkäisevistä toimista, on koululla suuri merkitys. Kannattaa panostaa kouluihin, sillä siellä on koko ikäluokka. Koulu on se paikka, josta viimeisenä jäädään pois, sekä hyvässä, että pahassa.

Voisimmeko lähteä hakemaan uusia tapoja tässäkin? Ei byrokratiaa, vaan lasten kohtaamista. Ei enää enempää tehtäviä opettajille, vaan lisää myös muita aikuisia kouluihin. Matalia kynnyksiä ja ennaltaehkäisyä. Keinoja varmasti on, nyt tarvitaan tahtoa niiden toteuttamiseksi.

Lapset eivät syrjäydy itse, vaan perheiden mukana. Perhettä auttamalla autetaan myös lasta. Toinen paikka puuttua onkin neuvola ja yhteistyö päiväkotien kanssa. Kokeneet varhaiskasvattajat kertovat näkevänsä lapsesta varsin varhain, mikäli hän on syrjäytymisvaarassa. Käytettäköön tätä hyväksi ja kehitettäköön tähän toimiva järjestelmä, jossa ei kirjoitella raportteja, vaan tartutaan toimeen.

Yksityiskohtana nostettakoon esiin perheiden kodinhoitoapu, jota oli Seinäjoella käytetty vertailukaupunkeihin nähden vähän, kuten Paula Sihto, Kati Nummensalo ja Aarne Heikkiläkin kertoivat. On hyvä huomata, että yhteinen tahto parantaa asia löytyy. Syy käytön vähyyteen lienee siinä, että sitä ei ole juurikaan saatavilla. Pienten lasten äitinä lienen edes vähän kohderyhmään, mutta ei tätä ole markkinoitu. On toki hyvä, että palvelua kohdennetaan sinne, missä todellinen tarve on, mutta tällä hetkellä resurssit eivät riitä edes näiden perheiden auttamiseen. Villi huhu kertoo, että eräs äiti oli pyytänyt apua helmikuussa ja sitä oli luvattu saatavaksi toukokuussa.  

• Eniten keskustelua käytiin kohdassa, jossa ei varsinaisesti päätetty mitään. Tätä paheksuttiin, mutta itse en pidä keskustelua pahana. Se kertoo siitä, että asiat ovat valtuutetuillekin tärkeitä ja niitä halutaan pitää esillä. Nyt aiheena oli terveyspalvelujen saanti entisen Nurmon, Ylistaron ja Peräseinäjoen alueilla. Aiheesta oli tehty kirjallinen kysymys, johon hallitus nyt vastasi. Vastauksessa kerrottiin, että terveyspalveluiden nykytila on pysyvä, eikä niitä aiota muuttaa samalle tasolle kuin ne olivat ennen kuntaliitoksia. Koska asiaa ei voitu palauttaa valmisteluun, tehtiin siitä aloite. Hyvä näin, nyt kustannukset ja mut vaikutukset tulee selvittää perusteellisesti ja tuoda sitten tiedoksi. 

• Näiden lisäksi listalla oli vielä muutama luottamushenkilövalinta ja -vaihdos. Listan ulkopuolelta pöydälle tuotiin sopimus joukkoliikenteen järjestämisestä syksyksi. Sopimus Härmän liikenteen kanssa päättyy (muistaakseni) heinäkuun loppuun ja loppuvuosi mennään poikkeusjärjestelyllä, kun järjestetään uusi kilpailutus edellisen mentyä pieleen. Paheksuin menettelyä, mutta eipä meillä juuri vaihtoehtoa ollut. Ja toivon, että Harmän liikenne saa jatkaa uudenkin kilpailutuksen jälkeen. Olen pitänyt heidän tavastaan toimia ja jotain suunnitelmia nähneenä uskon, että heidän ja kaupungin yhteistyölle saamme joukkoliikenteen edes hitusen paremmaksi täälläkin.

Muistakaahan muuten käydä kommentoimassa kaupungin strategiaa. Strategia ja ohjeet löytyvät täältä. Kirjoitan strategiasta tänne itsekin jotain, kunhan saan ajatukset paperille.