Sivut

maanantai 15. kesäkuuta 2015

VALTUUSTOBLOGI 15.6.2015: Areena ja valtuustoaloite Fennovoimasta

Tämän päivän valtuustolistalla oli vuoden 2014 tilinpäätös ja tarkastuslautakunnan arviointikertomus samalta vuodelta. Samat puheet huonosta taloustilanteesta ja kaupungin heikosta tilanteesta on pidetty jo monet kerrat, joten mitään uutta ei tämä pykälä tarjonnut. Alla omat huomioni.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Kiitos tarkastuslautakunnalle hyvästä raportista.

Tarkastuslautakunta on huolissaan kaupungin talouden pitkään jatkuneesta heikosta kehityksestä ja kaupungin velkaantumisesta. Tilanne on hyvin nähtävissä myös tilinpäätöksestä, eikä huoli ole turha.

Olemme tehneet kipeitä päätöksiä ja säästäneet. Juustohöylällä on leikattu kaupunkilaisilta tärkeistä palveluista. Ei ehkä niin yksittäin niin isoja summia, mutta periaatteellisesti ja toiminnallisesti leikkaukset ovat olleet isoja. Tuloksia on syntynyt, mutta valitettavasti osin silti tuntuu, että toiset leikkaukset ovat joutuneet toisten ylitysten maksumiehiksi. Olemmeko aiheuttaneet vain pahan mielen ja saaneet kaupunkilaiset katkeriksi?

Viestintään panostaminen on aiheellista. Paikallislehti uutisoi viime viikolla, kuinka virkamiesten päätöset jäävät kaupunkilaisilta pimentoon koko Etelä-Pohjanmaalla, myös Seinäjoella. Näin asukkaat eivät tiedä heihin kohdistuvista päätöksistä, eivätkä voi niihin vaikuttaa. Tässä on varmasti yksi kehittämiskohde tulevaisuuttaa ajtellen. Kun mitään salattavaa ei ole, en näe mitään estettä sille, että virkamiespäätöksistä tiedotettaisiin entistä avoimemmin. Virkamiesten käsissä olevien päätösten euromääräiset rajat ovat aika korkeat, eikä kyse ole siksi aina edes kovin pienistä asioista.

Henkilöstön kohdalla ihmettelen tarkastuslautakunnan huomiota siitä, että henkilöstömenoja tulee pienentää. Tarkoittaako tämä kenties lomautuksia, irtisanomisia, palkanalennuksia vai palveluiden heikentämistä? Kentien enistä enemmän ostopalveluita, joiden kustannukset eivät ole omissa käsissä? Kasvavassa kaupungissa en näe, että henkilöstömenoja pystytään kovin paljon vähentämään ilman näiden keinojen käyttämistä. 


Kysymykseeni virkamiespäätöksistä henkilöstöpäällikkö vastasi, että syytä huoleen ei ole, koska kyllä virkamiespäätökset ovat nähtävissä kaupungintalolla virka-aikaan 8-15. Hyvä näin, mutta itse en tätä pidä vielä kovin hyvänä viestintänä, enkä kovin avoimenakaan. Verkosta päätökset olisivat kaikkien luettavissa, joten sinne ne tulisi mielestäni laittaa. 

Keskustelua syntyi myös Seinäjoen Areena Oy:n laajennuksesta. Tässä puheenvuoroni siihen: 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

meille esitetään hyväksyttäväksi Areenan laajennusta, joka tulisi maksamaan kaupungille noin 10 miljoonaa euroa.

Areenan laajennusta perustellaan isoilla tapahtumilla, jotka tarvitsevat lisää tilaa. Tämän lisäksi areenaan tulisi myös sisäliikuntatiloja. Tällä hetkellä Areenassa on kerrotun mukaan 40 tapahtumaa vuodessa. Lisätilaa tarvitsevat näistä muutamat isommat messut. Kannattaako niiden vuoksi tehdä 10 miljoonan euron investointi?

Isoja tapahtumia voidaan toteuttaa myös väliaikaisilla rakennelmilla, reilun viikon päästä järjestettävä Provinssikin on siitä erinomainen osoitus. Ympäri maailmaa näin tehdään paljonkin.

Ymmärtäisin laajennushakemuksen, jos laskelmat osoittaisivat, että laajennuksen myötä yhtiö pystyy itse huolehtimaan lainoistaan. Takaisin lainan mielelläni. Nyt haetaan kuitenkin myös maksajaa tuolle lainalle. Tulojen ennustetaan kyllä nousevan, mutta vain sen verran, että omat kulut pystytään kattamaan.

Ehkä Areenankin kohdalla voitaisiin miettiä myös muita rahoitusmahdollisuuksia. Onko esimerkiksi mahdollisuutta yksityiseen rahoitukseen selvitetty?

Tällaisessa tilanteessa, jossa olemme huolissamme velkaantumisen lisääntymisestä, en halua laittaa 10 miljoonaa Areenan seiniin. Uskon, että laajennus voisi tuoda muutaman tuhat matkailijaa ja messukävijää kaupunkiin lisää. Toisivatko ne kuitenkaan mukanaan etuja 10 miljoonan edestä? Siihen minä en usko.


Areenan laajennuksesta tehtiin ehdotus, että sitä siirrettäisiin kolmella vuodella eteenpäin, koska meillä on aika monta isoa hanketta menossa kaupungissa tällä hetkellä ja koska taloustilanne on huono ja velkaantumista tulisi vähentään. Äänestin lykkäämisen puolesta, mutta hävisimme selvin lukemin 40-11.

Päätimme myös surullisen kuuluisan Rengonharjusäätiön tukien pysyvän ennallaan. Huonoista vaihtoehdoista piti valita ja tämä on nyt toistaiseksi niistä paras. Aika näyttää, kuinka jatkossa käy kentän saamien valtionavustusten ja mitä muut mukana olevat kunnan päättävät rahoituksesta. Voi olla, että käsittelemme tätä hyvinkin pian uudestaan.

Lopuksi jätin vielä aloitteen Seinäjoen Energian päätöksestä olla mukana Fennovoiman ydinvoimalahankkeessa. Toivottavasti kuulemme tästä valtuustossa pian.


SELVITYS FENNOVOIMASTA TUOTAVA VALTUUSTOON

Seinäjoen kaupungin täysin omistama Seinäjoen Energia Oy on yhtiön hallituksen päätöksellä mukana Fennovoiman ydinvoimahankkeessa. Seinäjoen omistusosuus voimalasta on 1%. Fennovoima on itse arvioinut ydinlaitoksen hinnaksi 6-8 miljardia euroa, joten Seinäjoen osuus summasta on 60-80 miljoonaa euroa. Vertailun vuoksi: Seinäjoen kaupungin yhden vuoden kaikki yhteenlasketut verotulot ovat noin 200 miljoonaa euroa.

Kuntalain mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista. Ei ole hyväksyttävää, että taloudellisesti ja ajallisesti näin merkittävää päätöstä ei tuoda valtuuston käsittelyyn. 

Tuoreet laskelmat osoittavat, että kunnat ovat ottamassa erittäin suuren riskin osallistuessaan Fennovoima Oy:n ydinvoimahankkeeseen.Ydinvoimalan kaltaiseen pitkäkestoiseen ja suureen investointiin liittyy huomattavia epävarmuustekijöitä. Keskeisin riski liittyy tulevaan sähkönhinnan kehitykseen. On vähintäänkin yhtä hankalaa arvioida nyt 2060-luvun sähkömarkkinoita kuin 1950-luvulla oli arvioida tämän päivän tilannetta. Lisäksi laitoksen rakentamisaikataulu ja -kustannukset vaikuttavat hankkeen kannattavuuteen. Jopa kaikkein optimistisimman vaihtoehdon mukaan laskettuna ydinvoima tuottaa kunnille voittoa vasta elinkaarensa loppupuolella. 

Fennovoima on ns. Mankala-periaatteen mukaisesti sitoutunut myymään kaiken tuottamansa sähkön omakustannehintaan. Tämä tarkoittaa sitä, että osakkaiden on ostettava omistuksensa mukainen osuus siitä, vaikka hinta ylittäisi markkinahinnan. Tavallisen osakeyhtiön ajautuessa vaikeuksiin osakkeenomistaja pahimmassa tapauksessa menettää koko yhtiöön sijoittamansa osakepääoman. Mankala-periaatteella toimivassa yhtiössä käy vielä pahemmin, sillä omistajat sitoutuvat vastaamaan yhtiön ottamien lainojen koroista ja lainojen lyhennyksistä, mikäli voimalayhtiö ei siihen pysty. 

Toukokuussa voimaan astunut uusi kuntalaki kieltää kuntien takaukset konsernin ulkopuolisille yrityksille (129 §). Lain mukaan kunta ei myöskään saa myöntää lainaa, takausta tai muuta vakuutta, jos siihen sisältyy merkittävä taloudellinen riski. Kuopion kaupunki irtaantui Fennovoima-hankkeesta, koska heidän tulkintansa mukaan Mankala- periaate oli lähellä takausjärjestelyä ydinvoimayhtiölle. Hankkeen luotettavuutta ei lisää myöskään nykyinen rahoittajaophja, venäläinen laitos ja osittaisrahoitus ei vastaa sitä, millä Fennovoima on alunperin hanketta kaupitellut.

Näillä perusteilla Vihreä valtuustoryhmä esittää, että valtuustolle on tuotava selvitys Fennovoiman ydinvoimahankkeen kannattavuudesta ja siihen liittyvistä laskelmista, koska hanke on erittäin merkittävä kaupungin keskeisimmän konserniyhtiön ja siksi myös koko kaupungin talouden kannalta.






1 kommentti:

Juha Tuomikoski kirjoitti...

Kyllä sinä Henna olet uskomattoman aikaansaava! Monta terävää huomiota ja puheenvuoroa yhdessä valtuustoistunnossa.

Aika surullista, jos 20 vuotta internetin läpimurron jälkeen pidetään riittävänä tiedottamisena, että asia on luettavissa kunnantalolla ma-pe klo 8-17.

Seinäjoen Areena muistuttaa Vaasan jalkapallostadionia. Velkainen ja rajusti alijäämäinen Vaasan kaupunki päätti "komian tähären" rakentaa 11,5 miljoonan euron stadionin. Esitin kesäkuussa valtuustossa, että jäädytetään hanke toistaiseksi, ja hävisin äänin 6 - 61. Vihreä valtuustoryhmä hajosi tässä äänestyksessä : naiset kannattivat stadionin pikaista rakentamista, minä en. Ne eivät edes käy futismatseissa, toisin kuin minä. :-)

Mankala-periaate kuulostaa aika pahalta hirttosilmukalta kunnan kaulassa 60 vuodeksi eteenpäin. Vaasa sai jonkin verran Fennovoiman osakkeita myötäjäisinä, kun teimme kuntaliitoksen Vähänkyrön kanssa 2013. Vähänkyrön kunta omisti Hiirikosken voima oy:n, joka omisti siivun Fennovoimaa. Onneksi onnistuimme pääsemään Fennovoiman osakkeista eroon.