Sivut

torstai 31. tammikuuta 2013

Muurarimyrsky

Maalari maalaa ja muurari muuraa, paitsi nyt muurareista leivotaan kovaa vauhtia jo kaupungin päättäjiä. Vaaleilla valittuna kyllä, mutta ei kai nyt muuten sentään. 

Vesilasissa kuohuu, kun maakuntalehti ryhtyi MOT-ohjelman jälkimainingeissa julkaisemaan alueen vapaamuurareiden nimiä. Moni joutui turhan syyttelyn kohteeksi juorujen ja huhujen perusteella, kun ei oikein mitään ole voitu näyttää toteen. Melkein jo mieleni pahoitin, kun ei omaa jäsenyyttäni Ladie's Circle -järjestössä kyseenalaistettu ollenkaan. Meidätkin kutsutaan toimintaan, kokoukset ja pöytäkirjat ovat salaisia ja kai meillä jotain rituaalejakin on. Hui, pelottavaa. 

Suomessa on yhdistymisvapaus ja niin pitää ollakin. Poliittisen päätöksenteon ja kaupungin päätösten tulee olla avoimia, mutta ihan joka paikkaan emme voi avoimuuden periaatetta vaatia. Pitää olla paikkoja, joissa ihmiset voivat keskustella ja väitellä omiensa parissa. Ehkä avautua omista ongelmistaan, ehkä oman yrityksensä asioista. Toiset tekevät sen vapaamuurareissa, toiset naapuruston kesken tai ystävistä koostuvassa peliporukassa. Itse kuulun aika moneen äitikerhoon, joissa puheet eivät todellakaan kestä päivävaloa. Joku ei halua paljastaa uskontoaan ja toinen sitä, että kuuluu johonkin puolueeseen. Sallin varttuneempien miesten kokoontua salassa, mikäli he näin tahtovat. 

Kaikkeen rikolliseen toimintaa tulee tottakai puuttua, tapahtuu se sitten salaseurassa tai seurapiirissä. Järjestäytynyttä rikollisuutta tutkitaan Suomessakin ja luotan virkavaltaan voimaan myös muurareiden suhteen.

On myös selvä, että palveluita on helpompi hankkia ja ostaa henkilöiltä, jotka ovat tuttuja. Onko sillä väliä, oletko tutustunut noihin ihmisiin Etelä-Pohjanmaan Vihreiden keskusteluillassa vai vapaamuurareissa? Ja jälleen puhun yksityisistä ihmisistä ja yrityksistä, en kaupungeista. Kaupungin päätöksenteko on avointa ja kaikkien tarkasteltavissa. Epäkohtiin on puututtava silloin kun niitä havaitaan ja näin myös tehdään.

Muurareita pahempana pidän nimityksiä, joita kaupungeissa tehdään muka avoimesti, mutta taustalla on puoluepoliittiset kytkökset. Veikkaan tämän pelin pelaajia löytyvän enemmän. Koskahan maakuntalehtemme puuttuu tähän?

5 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Miksihän avoimuutta korostavaa ilmapiiriä haluavien keskuudessa muurarit herättävät suojelunhalua? Onko avoimuus tapauskohtaista? Joskus sen perään kovasti huudellaan mutta muurarien ja Seinäjoen tapauksessa avoimuutta ei saisikaan olla?
Minusta tämä vesilasista keskustelu on huolestuttavaa. Ikään kuin asia haluttaisiin lakaista maton alle ja naureskella alentuvasti sille huolelle, mikä muurarien kytköksistä on herännyt. Tulee mieleen, että moni avoimuutta tässä tapauksessa vastustava on joko itse muurari tai hyvin läheisessä tekemisissä heidän kanssaan.

Henna Rantasaari kirjoitti...

Avoimuutta voi ja pitää mielestäni vaatia julkisilta tahoilta, kuten kaupungeilta ja puolueilta. Tilanne ei varmastikaan kaikilta osin ole niin hyvä, kuin se voisi olla, mutta menossa oikeaan suuntaan.

Avoimuuden rinnalla tulee kuitenkin muistaa yksilönvapaus ja yhdistymisvapaus, jotka pätevät muurareidenkin kohdalla. Suojelunhalun sijaan puhuisin ehkä ennemminkin suvaitsevaisuudesta. Vaikka jossain on joku porukka, johon en kuulu, eikä minua sinne haluta, ei se tarkoita, että se porukka olisi jotenkin paha tai tekisi jotain pahaa minulle tai muille.

Anonyymi kirjoitti...

:) Ei tullut mieleeni, että siksi kaipaisin muurareiden puuhiin avoimuutta, että he eivät minua keskuuteensa halua :) Eivät varmasti haluakaan. Suon sen heille, kaikin mokomin.

Toki suvaitsen ihan vaikka ketä, jotka eivät tee rikollisia tekoja.

Anonyymi kirjoitti...

Vaikka anonyyminä kirjoittelu onkin periaatteita vastaan ja yleensä ne on syytä jättää oman arvoonsa.
Tähän kumminkin kommentoin anonyyminä.
Muutamilta on muurarigate karannut käsistä, "suljettu" järjestö herättää tunteita.
En ota kantaa sen enempää muurareihin kuin muihinkaan yhdistyksiin joiden toimintatapoja en tunne eikä niihin ole kutsua käynyt.
Eniten huolestuttaa miten luottamustehtävät tulevaisuudessa hoidetaan, nuoria ja uusia henkilöitä ei varmaankaan kiinnosta politiikka ura-vaihtoehtona samalla lailla kuin muutamia vuosia sitten. Kuka nyt vapaaehtoisesti haluaa että omat, perheen ja kavereiden asiat pengotaan lehdissä joiden tyyli alkaa muistuttamaan juorulehtiä.
Ne jo politiikassa olevat ihmiset jotka tähän joutuvat, miettivätkö he asioita enää samalla lailla vai rupeaako jossain vaiheessa mietityttämään että miten tähän asiaan suhtaudutaan ettei tule ylimääräistä p****a niskaan.
Avoimuus pitää olla ja mahdolliset kytkökset on hyvä olla tiedossa, sitä ei voi kiistää mutta oikeat mittasuhteet asioille.
Jatkuva asioiden kanssa keskustelu ei varmastikkaan paranna Seinäjoen eikä minkään muun henkilön tai tahon kehittymismahdollisuuksia.
Onnea ja menestystä kaikille kaupungin luottamushenkilöille ja varsinkin uusille!

Henna Rantasaari kirjoitti...

Kiitos anonyymi 2. :) Viisaita sanoja. Politiikka ei todellakaan tunnu enää houkuttelevalta, jos samalla jotuu laittamaan koko yksityiselämänsä peliin. Me politiikotkin kun ollaan kuitenkin vaan ihmisiä, äitejä ja isiä, joidenkin lapsia. Usein unohdetaan, että kun meitä yritetään satuttaa, se sattuu enemmän niihin läheisiin.