Joulurauhaa

Todistettavasti ainakin vähän on valkeaa joulua. 

Perhepotretin voimin, jouluiloa!

Sattuuhan sitä

Blogiystäväni Vilukissi tunnusti, kuinka oli etsinyt puhelintaan puhuessaan siihen. Vilukissin tunnustuksesta rohkaistuneena päätin minäkin tunnustaa vastaavanlaisen tapauksen. Ruusu nukkui tänään pihalla vaunuissa. Heräili sieltä sitten ja nostin sisälle ja rupesin imettämään. Siinä syöttäessäni sitten mietin, että olen nyt tässä sitten jumissa, enkä pääse hakemaan, jos se vauva sattuu tuolla ulkona nyt heräämään. Että sattuu sitä.

Kohokohtia

Tänä vuonna ei leivottu itsenäisyyspäivänä, mutta leivottiin kuitenkin. Ja mummolassa tietenkin. Koskahan täytyy itse tehdä taikina ensimmäistä kertaa? Pelliltä löytyi ainakin muumeja, sydämiä, possuja ja kuusia, you name it. Tärkeintä toki tuntui olevan taikinan syönti, ainakin pienimmällä. Sitä muistettiin etukäteenkin varmistella, että saahan sitä taikinaa sitten maistaa. No saihan sitä, jopa syödä. 

Viime viikon kohokohtiin kuului ehdottomasti myös puukökkä toisessa mummolassa. Siellä kun on traktori. Isänsä tyttö.

Ruusu puolestaan pääsi ensimmäistä kertaa matkustamaan junalla, kokoukseen Kokkolaan. Kokous ei tokikaan ollut ensimmäinen, niitä on jo muutama takana. Ja pääsee kyllä mukaan toistekin, hyvin yhteistyökykyinen kokousvauva.