Oikeus puhua kuuluu demokratiaan

Mielipidekirjoitus Ilkassa 29.6.2013, vastine tähän. 

Iskala on huolissaan Seinäjoen kaupunginvaltuuston ryhdistä (Ilkka 27.6.2013). Hän pitää kokousta tehottomana, jos se kestää neljä tuntia. Minun mielestäni olisi huolestuttavaa, jos päätökset nuijittaisiin pöytään täydellisen hiljaisuuden ja konsensuksen vallitessa salissa.

Kaupunginvaltuusto on luottamuselinten kokouksista ainoa julkinen ja joka videoidaan. Sitä kautta kaupunkilaisilla on mahdollisuus päästä seuraamaan päätöksentekoa. On hyvä, että siellä keskustellaan, esitetään kysymyksiä sekä annetaan virkamiehille myös mahdollisuus vastata. Valtuutettujen kysymykset ovat varmasti osin samoja, kuin mitä kaupunkilaisetkin miettivät.

Parhaiten asioihin toki vaikutetaan valmisteluvaiheessa. Se ei kuitenkaan saa estää mielipiteen esittämistä valtuustosalissa. Siinä olen samaa mieltä, että välillä puhe ei riitä, vaan on tehtävä muutosesityksiä. Äänestäminen ei ole väärin tai tarkoita epäonnistunutta valmistelua, vaan demokratiaa.

Huolestuttavana kirjoittaja pitää myös puhelinten ja muiden viestinten käyttöä. Kaikille meistä tietokone ei kuitenkaan ole vain väline sosiaalisen median päivitykseen, vaan sillä tehdään töitä. Itse teen kokouksista muistiinpanoja, haen tietoa muiden puheenvuoroissa esitetyistä asioista ja kirjoitan puheitani. Vaikka valmistelen ne ennakkoon, pidän mahdollisuudesta muokata tekstiäni ja reagoida myös muiden valtuutettujen puheeseen. En toivo viestimiä siis piilotettavan, vaan niiden käytön lisääntyvän ja Seinäjoenkin siirtyvän nykyaikaan ja paperittomaan valtuustoon.

Henna Rantasaari

kaupunginvaltuutettu (vihr.)

Seinäjoki

Juhannuksenjälkeinen maanantai valtuustossa

Kesäkuun valtuusto pidettiin heti juhannuksen jälkeen. Olipa pitkät pyhät aikaa tutustua 250 sivuiseen tasekirjaan. Alla muistiinpanot kokouksesta.

• Hyväksyimme tilinpäätöksen. Puhetta tuli paljon, alla oma lyhyt puheenvuoroni. 

Alijäämäisestä tilinpäätöksestä huolimatta tai ehkä jopa siitä johtuen oli se ja toimintakertomus välillä jopa positiivista luettavaa, vaikka edelläni on kovin synkisteltykin. Kyllä, otimme lainaa ja runsaasti. Ja kyllä, velkamäärä asukasta kohti nousi yli maan keskiarvon. Otimme lainaa kuitenkin tulevaisuutta varten, kouluihin ja päiväkoteihin. Merkittävimmät investoinnit olivat kirjasto sekä kouluja ja päiväkoteja. Kertoo kasvavasta kaupungista.

Se mitä pidän huolestuttavana on vuosikatteen kääntyminen negatiiviseksi. Ymmärrän investointien rahoittamisen lainarahalla, mutta ei ole enää komiaa, kun palveluihinkin tarvitaan vippiä. Tähän on tultava muutos. Toiveet elävät talouden tasapainotusohjelmassa, jota voisi jo varmaan tasapainostusohjelmaksikin kutsua. Sen toteuttamisessa on onnistuttava.

Päätöksiä tulevaisuutta ajatellen on uskallettava tehdä vaikeinakin aikoina. Siinä Seinäjoki on onnistunut ja vielä etunenässä. Nostan hattua heille, jotka ovat olleet näitä päätöksiä tekemässä. Viime aikojen puheet esimerkiksi Komia-markkinoinnin turhuudesta on lopetettava ja lyötävä lisää vettä myllyyn. Väki on täällä jo, siitä kertoo asukasmäärän kasvu, nyt tarvitaan lisää työpaikkoja

Ja vaikka se ei kaikkien logiikkaan vielä uppoakaan, niin markkinoinnilla voimme tässäkin onnistua. Verotulojen lasku kertoo heikoista talousnäkymistä laajemminkin, mutta myös siitä, että meillä ei ole tarpeeksi työllistäviä yrityksiä.

Kaikessa tässä huumassa ei tule tietenkään unohtaa sitä toista puolta. Lupaukset on pidettävä ja komiasta on tehtävä totta. Palveluista on jo jouduttu leikkaamaan, niitäkään ei leikattavaksi riitä loputtomiin. Ja kuten Seppo Lampi totesi, sopeuttamisohjelmakaan ei välttämättä riitä. Peräänkuuluttaisinkin rohkeutta myös tässä. Tyhjästä ei kannata konsulteille maksaa, mutta jo mainitussa Komiassa ovat tuntuneet onnistuvan. Voisiko palvelujen tuottamisen suhteen olla yhtä innovatiivisia? Tämä onnistunee omankin väen avulla.

• Toivotimme Munakan tervetulleeksi osaksi Seinäjoen kaupunkia. Mitään emme toki luvanneet, kun pyydettiin kevyen liikenteen väyliä ja viemäröintiä. Saas nähdä. Joku veikkasi, että seuraavaksi liittymistä toivoo Ahonkylä. Heh. 

• Asuntomessukaava ja Törnävän sairaalan alueen kaavat hyväksyttiin. Tarkistin valtuutetuillekin lähetettyjen luonnonarvoselvitysten tekijältä, että kaavat olivat ok. Ainahan tehdään vahinkoa, kun rakennetaan, mutta tässä ei merkittävää.

• Hyväksyimme Etelä-Pohjanmaan liiton kaupungilta pyytämän kannanoton sote-selvitystyöstä. Kaupunki toteaa olevansa valmis rakentamaan maakunnallista sote-aluetta ensisijaisesti vastuukunta-malliin perustuen. 

• Tiedoksi tuotiin terveydenhuoltolain edellyttämä vuosittain tehtävä hyvinvointikertomus. Tästä puhuin seuraavasti: 

Hyvinvointikertomuksessa puhutaan paljon perheistä ja lapsista. Missä kaikki lapset ovat? Nyt kesälomalla, mutta muuten koulussa.

Kun puhutaan lapsen hyvinvoinnista ja ennaltaehkäisevistä toimista, on koululla suuri merkitys. Kannattaa panostaa kouluihin, sillä siellä on koko ikäluokka. Koulu on se paikka, josta viimeisenä jäädään pois, sekä hyvässä, että pahassa.

Voisimmeko lähteä hakemaan uusia tapoja tässäkin? Ei byrokratiaa, vaan lasten kohtaamista. Ei enää enempää tehtäviä opettajille, vaan lisää myös muita aikuisia kouluihin. Matalia kynnyksiä ja ennaltaehkäisyä. Keinoja varmasti on, nyt tarvitaan tahtoa niiden toteuttamiseksi.

Lapset eivät syrjäydy itse, vaan perheiden mukana. Perhettä auttamalla autetaan myös lasta. Toinen paikka puuttua onkin neuvola ja yhteistyö päiväkotien kanssa. Kokeneet varhaiskasvattajat kertovat näkevänsä lapsesta varsin varhain, mikäli hän on syrjäytymisvaarassa. Käytettäköön tätä hyväksi ja kehitettäköön tähän toimiva järjestelmä, jossa ei kirjoitella raportteja, vaan tartutaan toimeen.

Yksityiskohtana nostettakoon esiin perheiden kodinhoitoapu, jota oli Seinäjoella käytetty vertailukaupunkeihin nähden vähän, kuten Paula Sihto, Kati Nummensalo ja Aarne Heikkiläkin kertoivat. On hyvä huomata, että yhteinen tahto parantaa asia löytyy. Syy käytön vähyyteen lienee siinä, että sitä ei ole juurikaan saatavilla. Pienten lasten äitinä lienen edes vähän kohderyhmään, mutta ei tätä ole markkinoitu. On toki hyvä, että palvelua kohdennetaan sinne, missä todellinen tarve on, mutta tällä hetkellä resurssit eivät riitä edes näiden perheiden auttamiseen. Villi huhu kertoo, että eräs äiti oli pyytänyt apua helmikuussa ja sitä oli luvattu saatavaksi toukokuussa.  

• Eniten keskustelua käytiin kohdassa, jossa ei varsinaisesti päätetty mitään. Tätä paheksuttiin, mutta itse en pidä keskustelua pahana. Se kertoo siitä, että asiat ovat valtuutetuillekin tärkeitä ja niitä halutaan pitää esillä. Nyt aiheena oli terveyspalvelujen saanti entisen Nurmon, Ylistaron ja Peräseinäjoen alueilla. Aiheesta oli tehty kirjallinen kysymys, johon hallitus nyt vastasi. Vastauksessa kerrottiin, että terveyspalveluiden nykytila on pysyvä, eikä niitä aiota muuttaa samalle tasolle kuin ne olivat ennen kuntaliitoksia. Koska asiaa ei voitu palauttaa valmisteluun, tehtiin siitä aloite. Hyvä näin, nyt kustannukset ja mut vaikutukset tulee selvittää perusteellisesti ja tuoda sitten tiedoksi. 

• Näiden lisäksi listalla oli vielä muutama luottamushenkilövalinta ja -vaihdos. Listan ulkopuolelta pöydälle tuotiin sopimus joukkoliikenteen järjestämisestä syksyksi. Sopimus Härmän liikenteen kanssa päättyy (muistaakseni) heinäkuun loppuun ja loppuvuosi mennään poikkeusjärjestelyllä, kun järjestetään uusi kilpailutus edellisen mentyä pieleen. Paheksuin menettelyä, mutta eipä meillä juuri vaihtoehtoa ollut. Ja toivon, että Harmän liikenne saa jatkaa uudenkin kilpailutuksen jälkeen. Olen pitänyt heidän tavastaan toimia ja jotain suunnitelmia nähneenä uskon, että heidän ja kaupungin yhteistyölle saamme joukkoliikenteen edes hitusen paremmaksi täälläkin.

Muistakaahan muuten käydä kommentoimassa kaupungin strategiaa. Strategia ja ohjeet löytyvät täältä. Kirjoitan strategiasta tänne itsekin jotain, kunhan saan ajatukset paperille. 

Kesäkuun kohokohta

Tai ainakin se toinen niistä. Ensimmäiseksi kiilasi ehkä kuitenkin pääsy kotiin remontin jälkeen, mutta hyvänä kakkosena tulee jokavuotinen perinne, Provinssirock. Ja jälleen kerran niin aikuisten kesken kuin koko perheen voiminkin. On se vaan toimiva konsepti, rockfestarit ja yöksi omaan petiin. Älköön kukaan viekö meidän Provinssia täältä pois. 

Meidän joukkue. 

Entistä komiampaa vaan

Seinäjoen seudun Komia-markkinointia on kovasti kritisoitu viime viikkoina. Varsinkin Seinäjoen kaupungin sijoittama parisataatuhatta on tuntunut kovin suurelta rahalta. Itse löisin vettä myllyyn ja laittaisin vaikka vähän vielä lisää rahaa hyvään tarkoitukseen. On hassua kysyä, mitä kampanjalla on saavutettu, kun samaan aikaan kaupungin väkiluku kasvaa jatkuvasti ja taloja rakennetaan maan kärkivauhtia. Imagotutkimuksissa olemme huipulla ja yritysilmapiiriä ylistetään.

Harva varmaan kysyttäessä kertoo syyksi muuttoon juuri sen mainoslehtisen, jonka sai postissa. Kun se Jarppikin siinä käski tulla ja oli niin hienon värinenkin se prosyyri. Kyse on kokonaisuudesta, jonka yksi rakennuspalikka on markkinointi.

Suomessa on aika paljon kuolevia kuntia, jotka eivät ole itseään mainostaneet eivätkä houkutelleet asukkaita ja yrityksiä seudulleen. On vain tuotettu ne peruspalvelut. Nyt niitä liitetään isompiin kaupunkeihin, jotta eivät kuihtuisi kokonaan.

Ne on ne isot asiat, joilla mahdollistetaan niitä pieniä. Tarvitsemme yrityksiä ja niihin työntekijöitä, jotta saamme verorahoja, joilla maksetaan palvelut. Matematiikka tässä on hyvin yksinkertaista.

Liian tyytyväiseksi ei sovi ryhtyä. Aina pitää vähän purnata ja vaatia lisää. Parempaa. Kaiken sen komian on oltava todellista. Säästökuuri ei kuulosta kovin komialta, se on totta. Kulujen karsintaa vaaditaan kuitenkin niissä ei-komeissa kunnissakin. Mieluummin minä ainakin säästän kaupungissa, jossa tulevaisuudessa on toivoa. Ja oikein kun kärjistää, niin kaupungissa, jossa on jotain leikattavaa.

En voisi olla tyytyväisempi niihin päättäjiin, jotka aikoinaan uskalsivat lähteä tekemään Seinäjoesta Komiaa. En voi myöskään olla miettimättä, mitkä ovat niitä komeita päätöksiä, joita meidän tulee nyt uskaltaa tehdä. Onko tulevaisuutemme kiinni kenties isommasta Areenasta tai keskustan parkkihallista? Tunnetaanko meidät jatkossa jalkapallostadionista tai taidekeskuksesta? Onko Seinäjoen seuraava uusi musta ruoka vai rytmimusiikki? Mikä tekee meistä komeita jatkossakin?

Kolumni Eparissa 19.6.2013

Valtuustoblogi: Valtuustomuistiinpanot 27052013

• Hyväksyimme, että Seinäjoelle voidaan laatia hyvää hallinto- ja johtamistapaa koskevat ohjeet. En lähtenyt tätä vastustamaan. Olisin voinut kysyä, että miksi vasta nyt, suositus on annettu 2009. Mutta hyvä näin. 
• Veroprosentti nousee. Vielä sitä ei toki käsitelty, mutta hyväksyimme talousarvion kehyksen vuodelle 2014, johon tuo korotus sisältyy. Ja onhan näitä nyt käyty läpi jo säästöohjelman muodossa. Kyselin tarkentavia kysymyksiä esimerkiksi esityksen liiallisesta optimistisuudesta ja lainanoton vaikutuksesta asukaskohtaiseen velkamäärään. Nouseehan se, pian mennään yli 3000 euron. Huh. Ihmettelein myös, miksi erikoissairaanhoidon menoihin ei budjetoida lisää, vaikka niiden tiedetään nousevan. Tämä oli kerrottu jo esittelytekstissä, joten lienee aika varmaa. Mutta ei, laskennallisella kehyksellä mennään.
• Terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta saimme ministeri Risikolta hyvän selvityksen (vaikka ei kai itse selvitystä ollut tekemässäkään). Aiheellisesti lisäsimme hyväksyntäämme vaateen palata suunnitelmaan seuraavan neljän vuoden aikana, jos asiat muuttuvat. Lienee selvää, että sote-asiat ovat neljän vuoden päästä toisella tolalla. Toivottavasti ainakin.
• Toukolanpuiston koulun rakantaminen alkaa, jee. 
• Energian lainat muutettiin pääomalainoiksi, jotta yhtiön omavaraisuusaste nousisi. Ei käytännön merkitystä. Saimme myös toimitusjohtajalta selvityksen nykytilasta ja tulevista haasteista. Kovasti oli ydinvoima ja uudet voimalahankkeetkin esillä. Kysyin, että eikö ydinvoimaan satsaaminen ole jo vähän vanhanaikaista ja eikö Seinäjokikin voisi irtaantua hankkeista. Ei kuulemma voi, kun on niin hyvä bisnes. Niin. Muutenkin oli kovin talouteen keskittynyt esitys. Kaupungin kannalta on tietenkin hyvä, että tehdään tulosta, mutta hieman kyseenalaistan ajattelun, jossa ainoa pointti on taloudellinen voitto. Kestäviä ratkaisuja kuulemma harkitaan, jos se on taloudellisesti kannattavaa. Tekemistä siis riittää. Ja siksi jätinkin jo aiemmin kirjoittamani aloitteen liittymisestä HINKU-kuntiin.