Humaanius hukassa?

Saimme lukea menneellä viikolla uutisista, kuinka Etelä-Pohjanmaasta on tulossa ainoa maakunta, joka ei vastaanota pakolaisia. Surullisessa kokonaisuudessa Seinäjoki on tähän asti toiminut poikkeuksellisesti ja vastaanottanut pakolaisia. Nyt kuitenkin Seinäjoen kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta on tehnyt kokouksessaan syksyllä 2014 päätöksen, jonka mukaan uutta pakolaisryhmää ei Seinäjoelle oteta, vaikka Työ- ja Elinkeinoministeriö näin on esittänyt.

On huolestuttavaa, että meillä on varaa olla solidaarisia vain nousukauden aikana, ja jättää taloudellisesti vaikeina aikoina kaikista suurimmassa hädässä olevat vaille apua. Pakolaiset eivät tule Suomeen sosiaaliturvan perässä, he tulevat tänne, koska eivät voi elää omassa kotimaassaan. Kun puhutaan pakolaisista, puhutaan ihmisistä, joita on uhattu esimerkiksi rotunsa, uskontonsa, kansallisuutensa tai poliittisten mielipiteidensä vuoksi. Puhutaan ihmisistä, jotka ovat saattaneet viettää ennen Suomeen tuloaan aikaansa pakolaisleireillä useita vuosia.

Jos Seinäjoella ei jatkossa oteta pakolaisia vastaan ja ajetaan kotouttamispalvelut alas, on meidän entistä vaikeampi kotouttaa myös muita maahanmuuttajia tänne. Maahanmuuttajia kun tännekin tulee, vaikka ei pakolaisia otettaisikaan. Osa heistä tulee tänne työn perässä, toiset rakkauden. Jäävätkö nämä maahanmuuttajat jatkossa vaille kunnon palveluita? Tämä lisää entisestään meidän kustannuksia, kun syrjäytymisen riski maahanmuuttajien kohdalla kasvaa. Suomessa kun onneksi edelleen huolehditaan niistä, jotka eivät siihen itse pysty. Muotisana ennaltaehkäisy olisi hyvä muistaa tässäkin. 

Useissa tutkimuksissa on osoitettu, että me tarvitsemme tulevaisuudessa lisää työvoimaa muualta muuttaneista. Myös siksi maahanmuuttajien kotouttamispalvelut ovat tärkeitä. Etelä-Pohjanmaalle tarvitsemme myös asennemuutoksen. On käsittämätöntä, että saamme kansanedustajehdokkaan kirjoittamana lukea (Matti Järviharju, Ilkka 26.3.2015), kuinka tänne tulevat eivät voi sanella ehtoja, kuinka heitä tulee kohdella. Jokaista ihmistä tulee kohdella hänen ihmisarvoaan kunnioittaen. Jaottelu meihin ja muihin on paitsi turhaa, myös loukkaavaa. Moni maahanmuuttaja on asunut Suomessa jo kauan ja ehkä saanut maan kansalaisuudenkin, mutta tulee edelleen kohdelluksi ulkopuolisena. 

Henna Rantasaari

kaupunginvaltuutettu

eduskuntavaaliehdokas

(Vihreät)

Seinäjoki

Julkaistu Ilkassa 29.3.2015

Kosiskelu jatkuu

Mielipide Ilkassa 23.11.2014

Keskustan piiripuheenjohtaja Esko Lehtimäki vastaa ehdotukseeni yhteistyöstä (Ilkka 14.11.). Hän nostaa esiin asioita, joista ajattelee meidän olevan eri mieltä. Eroavaisuuksia toki löytyy, kuten kaikkien puolueiden väliltä. Ei kai puolueiden kuitenkaan tarvitse olla kaikesta samaa mieltä tehdäkseen yhteistyötä?

Keskusta ja vihreät ovat eri mieltä esimerkiksi soiden käytöstä, mihin Lehtimäkikin kommentissaan viittaa ja se sallittakoon. Nevojen ennallistaminen soiksi lienee käytännössä mahdotonta, mutta olemme kyllä sitä mieltä, että turvetuotannossa olleet suot, joilta on turpeen nosto lopetettu, olisi hyvä saada mahdollisimman alkuperäiseen tilaan. Tästä on todettu olevan hyötyä myös tulvavahinkojen estämisessä. En usko, että keskustallakaan on mitään tätä vastaan. 

Olemme samaa mieltä Lehtimäen kanssa siitä, että maaseutu ei saa muuttua vain resurssiperiferiaksi. Vihreiden mielestä suurten yhtenäisten alueiden autioituminen on epäsuotavaa kehitystä, jota on pyrittävä tehokkaasti ehkäisemään. Jos maaseudulla on töitä, siellä myös halutaan asua. On jopa valtakunnallinen trendi muuttaa maalle. Asukkaat tarvitsevat palveluja, mikä tietenkin luo työllisyyttä, mutta yksi mahdollisuus maaseudun työllistäjänä on uusiutuva energia ja sen tuomat mahdollisuudet. 

Uusiutuva energia tarjoaa työpaikkojen lisäksi ansaintamahdollisuuksia niin raaka-aineiden tuotannolla, energian myyntituloina kuin maanvuokratuloinakin. Mahdollisuutta luoda maaseutua työllistävä bioenergian toimitusketju ei pidä jättää käyttämättä. Maalla on myös hyvät edellytykset elää ilmastonmuutosta hilliten. Rakennusten lämmittäminen paikallisella bioenergialla on tästä yksi esimerkki.

Väitteeseen vihreistä entisten stalinistien kotina en voi suhtautua vakavasti. Satu Hassi on tietääkseni ainoa näkyvä vihreä, joka on nuoruudessaan ollut taistolainen, kuten myös eräs Björn Wahlrooskin. 

Uskon, että yhteinen sävel keskustan kanssa vielä löytyy. Minä olen ainakin valmis yrittämään.

Henna Rantasaari

puheenjohtaja

Vaasan vaalipiirin vihreät

Vihreää yhteistyötä

Mielipide Ilkassa 12.11.2014 

Keskustan kansanedustajat ja juuri valitut eduskuntavaaliehdokkaat iloitsevat kilpaa vihreiden päätöksestä jättää hallitus (Ilkka 9.11.2014). Hieman otettukin voi näistä ajatuksista olla, on mukava huomata, että kahdellakin ministerillä on hallituksessa painoarvoa. Kun kuitenkin katsoo, mitä hallitus on vihreiden lähdön jälkeen tehnyt tai saanut aikaan, ei voi kuin ihmetellä tuota iloa.

Vihreiden lähdön jälkeen hallitus on koventanut otteitaan ja ryhtynyt toteuttamaan oikeistolaista, ympäristönvastaista linjaa. Jo pääteytty toimeentulotuen siirtäminen kunnilta valtiolle on joutunut vastatuuleen. Sote-uudistus on tulilinjalla ja yhteisesti sovitusta ei enää pidetäkään kiinni. Kokoomuksen haluama muutos tuotantovastuualueiden osalta saattaisi johtaa siihen, että kaikki palvelut tulee kilpailuttaa.

Demariministerin esitys ulkomailta tulevien opiskelijoiden lukukaisumaksuista on yksi esimerkki asiasta, jossa hallitus muuttaa linjaa ja hylkää sekä sivistyksen että sosiaalisen oikeudenmukaisuuden. Rahaa koulutukseen ei lukukausimaksuilla tule enemmän, kokemukset osoittavat valtion vähentävän muuta rahoitusta. Koulutusjärjestelmämme perusta muuttuu täysin, vaarana on opintokokonaisuuksien kehittäminen sen mukaan, mistä ollaan valmiita maksamaan, eikä opintojen laadun mukaan. Suomalaisten saama koulutuksen taso kärsii, kun ulkomaalaisia opiskelijoita ja heidän tarpeitaan ryhdytään priorisoimaan, koska heistä saa rahaa. 

Uuden ympäristöministerin ajatukset jäädyttää jo hyvässä vauhdissa ollut soidensuojeluohjelma on paitsi ympäristön kannalta kestämätöntä, myös valtion rahojen tehotonta käyttämistä. Esitystä suojelusta on valmisteltu jo kuusi vuotta hyvässä hengessä yhdessä maanomistajien kanssa. Eturyhmät ovat vakuuttaneet, että eivät halua tuhota arvokkaimpia soita. Siksi on käsittämätöntä, että suojeluohjelmaa halutaan muuttaa. 

Sekä Vihreät että Keskusta ovat puhuneet perusturvan uudistamisesta. Vihreät ovat halunneet perustuloa jo useita vuosia, nyt myös keskustan suunnalta sille on näytetty vihreää valoa. Me molemmat haluamme Suomesta energiaomavaraisen. Näemme maaseudun potentiaalin energiantuottajana, bioenergia on tulevaisuutta. Turhan vastakkainasettelun sijaan tulisi keskittyä näihin yhdistäviin tekijöihin ja varmistaa, ettei Suomessa tehdä vaikeinakaan aikoina politiikkaa, joka murentaa hyvinvointivaltiomme.

Henna Rantasaari

puheenjohtaja

Vaasan vaalipiirin Vihreät 

Yrittäjämyönteisyys myös toimintaan

Ilkka uutisoi perjantaina 27. kesäkuuta Seinäjoen kaupungin teknisen lautakunnan päätöksestä, jossa ei anneta ravintola Palaverille lupaa laajentaa terassiaan Tangomarkkinoiden ajaksi. Päätöstä on perusteltu Seinäjoen Tangomarkkinoiden oikeudella hyötyä järjestämästään tapahtumasta. 

Päätös ei ole linjassa Seinäjoen kaupungin strategian kanssa, jossa todetaan näin: ”Seinäjoen kestävän kasvun perusta on yrittäjyydessä, yrittäjyysasenteessa ja yritysten tahdossa menestyä ja kasvaa.” Samainen strategia on hyvin vahvasti myös kaupunkikeskustan kehittämisen kannalla, keskustaan halutaan luoda enemmän ja parempia palveluita, jotta ihmiset viihtyisivät. 

Seinäjoen keskusta elää tapahtumista. Ne toimivat houkuttimena myös niille, jotka eivät aio osallistua varsinaiseen tapahtumaan. Näin on ollut aina ja tulee olemaan jatkossakin. On luonnollista, että yrittäjät haluavat parantaa palveluitaan palvellaakseen tätä väkeä. Mielestäni kaupungin tehtävä olisi tukea varsinaisen tapahtuman lisäksi myös yrittäjiä, jotka omalta osaltaan parantavat näin kaupungin vetovoimaa.

Päätöksessä sanotaan myös, että tapahtumanjärjestäjältä ei voida velvoittaa, että se kustannustensa jälkeen luovuttaa aluetta samalla hinnalla, jonka se itse maksaa alueesta kaupungille. Kysyisinkin nyt, kuinka paljon Tangomarkkinat maksaa kaupungille vuokraa tästä alueesta?

Lautakunnan mukaan kaupungilla ei ole yleistä velvoitetta luovuttaa pysäköintialueitaan ja jalkakäytäviään liiketoimintaan. Ei varmastikaan ole. Halu ja tahto pitäisi kuitenkin olla. Yrittäjämyönteisyyden pitää näkyä myös toiminnassa, ei vain strategiassa.

Henna Rantasaari
kaupunginvaltuutettu (vihr.)
Seinäjoki

Mielipide Ilkassa 29.6.2014

100 vuotta Fennovoimaa

Pyhäjoelle halutaan rakentaa uusi noin 1000MW ydinvoimalaitos. Mukana projektissa on pääosin julkisesti omistettuja tahoja, kuten Seinäjoen kaupungin täysin omistama Seinäjoen Energia Oy. Alusta alkaen projektiin haettiin isosti ulkomaista omistusta, koska Suomesta ei löydy riittävästi kiinnostusta omistaa ydinvoimaa. Kesken suunnitteluprojektin saksalainen E.On vetäytyi hankkeesta ja tilalle tuotiin venäläinen valtionyhtiö Rosatom, joka laitoksen rakentamisen lisäksi on yksi tulevista omistajista.

Ydinvoimala on yli 100 vuoden projekti. Rakentaminen ja käyttöönotto kestävät 10 vuotta. Laitos on sähköntuotannossa ehkäpä 60 vuotta. Sähköntuotannon loppumisen jälkeen täytyy käytettyä polttoainetta jäähdyttää vesialtaissa 40 vuotta, ennen kuin lämmöntuotanto ja säteily ovat loppusijoittamiseen sopivalla tasolla. Tämän jälkeen laitos puretaan ja rakenteiden radioaktiivinen materiaali loppusijoitetaan. Purkamisurakka kestää vuosia ja maksaa satoja miljoonia euroja.

Kun pohditaan uuden ydinvoimalan tarvetta Suomessa, tulee ennen kaikkea miettiä tulevaisuutta. Nyt päiväkodissa olevien taaperoiden lastenlastenlapset ovat työikäisiä, kun Pyhäjoen ydinvoimalaa puretaan! Tulevaisuuden energiamarkkinoihin liittyy paljon kysymyksiä. Paljonko tulevien vuosikymmenien aikana tekniikka energian tuottamiseen, siirtämiseen ja varastointiin kehittyy, ja kuinka paljon tämä tekniikka maksaa? On mahdollista, että ydinvoimalan tuottama sähkö on tulevaisuudessa kalliimpaa kuin muilla keinoilla, esimerkiksi uusiutuvalla energialla tuotettu.

Seinäjoen Energia on kuitenkin päättänyt olla mukana tässä yli 100 vuoden projektissa. Koska kysymyksessä on täysin kaupungin omistama yhtiö, jonka hallituksessa istuvat kunnallispoliitikot, tulisi kaupunkilaisille kertoa, miksi Seinäjoen Energian kannattaa olla mukana rakentamassa Fennovoiman ydinvoimalaa.

Valtuutettu Rantasaari on kysynyt Seinäjoen Energian toimitusjohtaja Martti Haapamäeltä valtuustossa kahdesti, onko tässä hankkessa järkevää olla mukana. Vastauksessaan Haapamäki vetosi laskelmiin, joiden mukaan taloudellista riskiä ei ole. Vaadimme, että nuo laskelmat julkistetaan. Ydinvoiman rakentaminen on uhkapeliä, jota ei tulisi pelata veronmaksajien rahoilla.

Jani Mäkinen
puheenjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Vihreät

Henna Rantasaari
kaupunginvaltuutettu
Seinäjoki

Oikeus puhua kuuluu demokratiaan

Mielipidekirjoitus Ilkassa 29.6.2013, vastine tähän. 

Iskala on huolissaan Seinäjoen kaupunginvaltuuston ryhdistä (Ilkka 27.6.2013). Hän pitää kokousta tehottomana, jos se kestää neljä tuntia. Minun mielestäni olisi huolestuttavaa, jos päätökset nuijittaisiin pöytään täydellisen hiljaisuuden ja konsensuksen vallitessa salissa.

Kaupunginvaltuusto on luottamuselinten kokouksista ainoa julkinen ja joka videoidaan. Sitä kautta kaupunkilaisilla on mahdollisuus päästä seuraamaan päätöksentekoa. On hyvä, että siellä keskustellaan, esitetään kysymyksiä sekä annetaan virkamiehille myös mahdollisuus vastata. Valtuutettujen kysymykset ovat varmasti osin samoja, kuin mitä kaupunkilaisetkin miettivät.

Parhaiten asioihin toki vaikutetaan valmisteluvaiheessa. Se ei kuitenkaan saa estää mielipiteen esittämistä valtuustosalissa. Siinä olen samaa mieltä, että välillä puhe ei riitä, vaan on tehtävä muutosesityksiä. Äänestäminen ei ole väärin tai tarkoita epäonnistunutta valmistelua, vaan demokratiaa.

Huolestuttavana kirjoittaja pitää myös puhelinten ja muiden viestinten käyttöä. Kaikille meistä tietokone ei kuitenkaan ole vain väline sosiaalisen median päivitykseen, vaan sillä tehdään töitä. Itse teen kokouksista muistiinpanoja, haen tietoa muiden puheenvuoroissa esitetyistä asioista ja kirjoitan puheitani. Vaikka valmistelen ne ennakkoon, pidän mahdollisuudesta muokata tekstiäni ja reagoida myös muiden valtuutettujen puheeseen. En toivo viestimiä siis piilotettavan, vaan niiden käytön lisääntyvän ja Seinäjoenkin siirtyvän nykyaikaan ja paperittomaan valtuustoon.

Henna Rantasaari

kaupunginvaltuutettu (vihr.)

Seinäjoki

Kansallisvarallisuutena monimuotoinen suoluonto

Mielipidekirjoitus Ilkassa 8.3.2013, vastine tähän kirjoitukseen.

Jussi Knuuttila on huolissaan Suomen turvevarojen kohtalosta (Ilkka 5.3.2013).  Hän syyttää hallitusta tämän varallisuuden hyödyntämisen vaikeuttamisesta. Turpeen energiaveroa on korotettu, mutta se on silti alhainen. Muita energiamuotoja verotetaan niiden ilmastopäästöjen mukaan, turvetta edelleen alle puolet siitä. On hyvä, että turvetuotannoltakin edellytetään nyt yhteiskuntavastuuta. 

Vihreiden mielestä turpeenpolttoa on vähennettävä ja se on korvattava kotimaisilla uusiutuvilla energiamuodoilla. Tämä ei tietenkään tapahdu yhtäkkiä. Myös Vihreät sallivat turpeenpolton nykyisissä laitoksissa, varsinkin sivupolttoaineena. Turvetuotantoon voidaan edelleen käyttää luontoarvonsa jo menettäneitä ja ojitettuja soita. Edellytämme kuitenkin turveteollisuudelta toimia, jotka pitävät vesistöjen kokonaiskuormituksen kohtuullisella tasolla. 

Vihreät eivät toivo, että jo käytössä olevilta soilta ei pystyttäisi turvetta nostamaan. Emme iloitse sateisesta kesästä yhtään sen enempää kuin kivihiilen polttoon siirtymisestäkään. Kivihiileen siirtymisen syy monissa laitoksissa on hiilidioksiidipäästöjen alhainen hinta päästökaupassa. Jotta kivihiiltä ei enää poltettaisi, tulee EU:ssa korjata päästökaupan rakenteellisia ongelmia. Tarvitaan pysyviä ja kauaskantoisia ratkaisuja, jotka tekevät kivihiilen poltosta kannattamatonta ja edesauttavat näin vihreitä ja kestäviä ratkaisuja. Myös Suomessa on ryhdyttävä toimiin, jotka tukevat uusiutuvia ja vähentävät ympäristölle haitallisia energiamuotoja. Hallituksessa energia-asiat kuuluvat elinkeinoministeri Jan Vapaavuorelle.

Kysymykseen, kuka korvaa kansalaisille menetetyt kansallisvarallisuudet, ei tarvitse vastausta hakea kovin kaukaa. Itse voin katsella tuohon lattialle parin metrin päähän. Tekemällä nyt vastuullisia päätöksiä säästämme kallisarvoista luontoa jälkeläisillemme. Lasten kiitollisuus lienee suuriakin euromääriä merkittävämpi korvaus. En kuitenkaan menettäisi toivoa myöskään tuulivoiman suhteen. Tässäkin lehdessä viime päivinä esitettyjen laskelmien mukaan tuulivoima on mahdollisuus myös Etelä-Pohjanmaalla. Uskon, että sieltäkin sataa vielä korvauksia, ihan euroinakin.

Mitä tulee ministerien omistuksiin, käyvät ne ilmi heidän tekemistään sidonnaisuusilmoituksista. Heidi Hautalalla on pieniä sijoituksia Lumituuli osakeyhtiössä, joka on yksi Suomen johtavia tuulisähkön myyjiä. Ville Niinistöllä tuulivoimaomistuksia ei sidonnaisuusilmoituksen mukaan ole.

Vihreiden perustulomalli

Julkaistu Ilkassa 29.12.2010

Nimimerkki Vaadin tasapuolisuutta (Ilkka 28.12.2010) peräänkuuluttaa tasapuolisuutta työttömien välille. Vihreät tarjoaa tähän ratkaisun omalla perustulomallillaan. Perustulomalli on selkeä ja oikeudenmukainen järjestelmä, joka kohtelee jokaista ihmistä tasapuolisesti riippumatta hänen yhteiskunnallisesta asemastaan. Vihreät ajaakin perustuloa paremman sosiaaliturvan ja oikeudenmukaisten työmarkkinoiden perustaksi.

Sosiaaliturvan ja työn yhdistäminen on tällä hetkellä lähes mahdotonta. Järjestelmä, jossa pienetkin ansiot vähentävät sosiaaliturvan määrää, ei kannusta työn tekoon. Vihreiden perustulomallissa perustulo maksetaan verovapaana kuukausittain jokaiselle täysi-ikäiselle Suomessa asuvalle Suomen kansalaiselle. Perustuloa ei tarvitse erikseen anoa. Perustulon suuruus Vihreiden mallissa on 440 euroa kuukaudessa. Se korvaa sosiaaliturvan vähimmäisetuudet ja vähentää näin turhaa hallintoa. 

Yksinkertaistaen jokainen saa ensin tuon 440 euroa ja kerää siihen sitten omaa pottiaan päälle. Muutaman tunnin työntekokin siis kannattaa ja on ennenkaikkea yksinkertaisempaa, kun lomakkeiden täyttäminen jää pois eikä mitään maksettua tarvitse palauttaa.

Perustulo on oikeudenmukainen myös muille työelämän ulkopuolella tai siellä osittain oleville. Esimerkiksi opiskelijat, pätkätyöläiset ja pienyrittäjät hyötyvät perustulosta. Perustulo ei nykyisen järjestelmän tavoin kannusta ihmisiä joutilaisuuteen vaan päinvastoin rohkaiseen työntekoon ja aktiiviseen osallistumiseen. Perustulomallissa työn tekeminen on aina kannattavaa. Vakituisessa työssä oleville se lisää valinnanvapautta ja tarjoaa paremmat mahdollisuudet esimerkiksi perhe-elämän ja työelämän yhdistämisen. Elämän rakentaminen on turvallista, kun tietää, että perustoimeentulo on taattu.

Perustulomalli on myös taloudellisesti täysin toteuttamiskelpoinen ja kustannusneutraali. Se rahoitetaan nykyisiä tulonsiirtoja korvaamalla, muuttamalla verotuksen rakennetta ja säästämällä hallinnosta. Perustulo on jopa kustannustehokkaampi kuin nykyinen järjestelmä. Vihreiden mielestä tarvitaan rohkeutta esittää uusia ratkaisuja sosiaaliturvan ja työelämän ongelmiin. Perustulomalli on eräs konkreettinen ja toteutettavissa oleva ratkaisu.

Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa

Julkaistu Ilkassa 19.9.2010

Arttu Uhlgren kirjoitti työperäisestä maahanmuutosta ja kritisoi sen tarvetta (Ilkka 16.9.2010). Työperäinen maahanmuutto on kuitenkin erittäin tervetullutta, jopa välttämätöntä, sillä Suomea uhkaa lähivuosina väestön ikääntymisestä johtuva työvoimapula. Ennusteiden mukaan Suomessa on vuonna 2030 1,4 miljoonaa yli 65-vuotiasta, kun vuonna 2006 heitä oli 870 000. Työvoiman kohtaanto-ongelmien takia kannattaa Suomen rekrytoida ulkomailta tietyn alan ammattilaisia silloinkin, kun osa suomalaisista on vailla työtä muilta aloilta. Kohtaanto-ongelmalla tarkoitetaan tilannetta, jossa työtä etsivien ja työtä tarjoavien tarpeet eivät kohtaa. Suomessa tarjolla oleva työ ei yksinkertaisesti suomalaisille kelpaa. Suomi ei myöskään yhtäkkiä ulkomaisen työvoiman tarpeen ilmaannuttua muutu houkuttelevaksi maaksi, jos aiemmin on portit pistetty nenän edestä kiinni. 

Yritykset Suomessa eivät kasva isoiksi, mikäli niihin ei pääse helposti ulkomailta töihin. Tarvitsemme ulkomaalaisia myös monipuolistamaan pienen Suomen kansan osaamista ja lisäämään innovatiivisuutta. Arvoliberalismi houkuttelee ja edesauttaa myös kansainvälisiä yrityksiä Suomeen. Tämän vuoksi työlupamenettelyjä tulisi helpottaa. Viisumia ja työntekijän oleskelulupaa Suomeen on voitava hakea minkä tahansa Schengen-maan konsulaatissa tai suurlähetystössä. Työluvan saamisen on oltava mahdollista myös henkilölle, joka saa kielteisen turvapaikkapäätöksen, mutta jonka edellytykset jäädä Suomeen työntekijänä täyttyvät.

Tottakai niin ulkomaalaisen kuin suomalaisenkin palkkaamisessa on noudatettava lakeja ja maksettava tehdystä työstä sopimusten mukainen korvaus. Jotta tämä voitaisiin taata, on valvontaa lisättävä. Myös työnantajien valmiuksia selviytyä yhä monikulttuurisemmilla työmarkkinoilla on parannettava järjestämällä tähän koulutusta ja tukea.