Hurahdin

Vaihteeksi jotain muuta kuin politiikkaa. Toimii koko pääsiäisen teemana muutenkin erinomaisesti.

Olen suunnitellut kauan kookosöljyn testaamista. Nyt sen sain tehtyä, kun tämä kyseinen yksilö käveli citymarketin hyllyllä vastaan. Aluksi koitin ihan varovasti sääriin suihkun jälkeen. Aika pian kuitenkin rohkaistuin ja levitin kerroksen illalla kasvoillekin. Enkä sen jälkeen ole muuta laittanut. Aivan taivaallista tavaraa. Illalla lotraan huolella ja aamulla pistän vähän pienemmän annoksen, niin ei niin kiillä. Kokeilin jo kuorintaankin kahvinpurujen kanssa, toimii. Ja tuoksuu miellyttävämmälle kuin aiemmin käyttämäni rypsiöljy. 

Satuin eilen televison ääreen, kun kakkoselta tuli Hehku. Myös siellä tehtiin itse kosmetiikkaa keittiön aineksista ja juurikin kuorinta-ainetta kookosöljystä ja kahvista höystettynä muillakin aineilla. Pitääpä kokeilla tuunata tätä omaakin versiota. 

Huili on uusin lehtituttavuuteni. Olen kuullut paljon hyvää ja nyt päätin kokeilla itsekin. Ensimmäinen numero kolahti laatikkoon viime viikolla ja on ollut odotuksen arvoinen. Suosittelen!

Valtuustoblogi: Nöyrin mielin

Nöyryys jäi päällimmäisenä mieleen eilisestä kaupunginvaltuuston kokouksesta. Listalla oli surullisen kuuluisa talouden tasapainottamisohjelma. Puheenvuoro toisensa jälkeen kuulimme, miten nyt on päätösten ja ennenkaikkea toteutusten vuoro. Itsekin painotin puheenvuorossani sitä, että nyt on toimittava nopeasti, jotta säästöt ehtivät tälle vuodelle realisoitua. 

En puolustanut Hyllykallion kirjastoa, en Apilan sunnuntaiaukioloa tai kyläkouluja. Kainon toiveen esitin lasten kotihoidontuen kuntalisän puolesta ja ryhmäperhepäivähoitopaikkojen säilyttämisestä, vaikka osana rakennettavia uusia päiväkoteja. Kiitin myös erityisesti materiaalihallintoa hyvän selvityksen tekemisestä omalla alueellaan ja ehdotin osana tulostuksen vähentämistä siirtymistä sähköisiin kokousmateriaaleihin.  

Pienenä ryhmänä olisin voinut toimia hyvinkin populistisesti ja vaatia kaikkea mahdollista ilman pelkoa siitä, että näin todella tapahtuisi. Muut ryhmät kun olivat yksimielisesti ohjelmaa hyväksymässä. Mutta niin paljon kun näitä yllämainittuja ja monia muitakin asioita haluaisin suojella, haluan kuitenkin olla osa sitä joukkoa, joka näitä kipeitä päätöksiä tekee. Omassa puheessani osoitin hieman mieltäni ja kerroin katkeroituneeni edelliselle valtuustolle, koska he ovat jättäneet tekemättä vaikeita päätöksiä, mistä nyt maksamme. Syyttely ei hyödytä ketään, mutta tämä on valitettavasti yksi osa totuutta. Minä en halua pakoilla vastuuta silloin, kun sitä on minulle annettu. 

Lohkaisinpa siinä rahoitusjohtajalle kahvitauolla, että meillä sentäs on täällä jotain palveluja, joista leikata. Mustaa huumoria, mutta näinhän se on. Saavutetuista eduista luopuminen on vaikeaa, mutta jää meille onneksi vielä jotain. Arki on nyt saatava pelaamaan näillä korteilla. 

Huomasin myös, että kaipaan vielä harjoitusta tässä ryhmäpuheenvuoron laatimisessa. Kun muut huitelivat pöntössä menemään lähes kymmenen minuuttia, olin itse hyvin vaatimaton. Asiasisällöltään muut ryhmäpuheenvuorot olivat hyvinkin yleisellä tasolla liikkuvia, kun taas itse keskityin vain ohjelmaan. Tämä ei liene pelkästään huono asia, mutta olisin voinut paneutua laajemminkin säästöihin ja esimerkiksi niiden suhteeseen ympäristövaikutuksiin. Esimerkiksi energiatehokkuuden lisääminen on hyvä keino pienentää kustannuksia ja samalla vähentää ympäristöpäästöjä. 

Löysin valtuustopöydältäni muuten mieluista postia. Seinäjoen seudun ympäristöstrategia on nyt vihdoin hyväksytty kaikissa kahdeksassa kunnassa ja saatu kansiin. Hankkeella on myös nettisivut, joilla ohjelmaan pääsee tutustumaan. Tätä asiakirjaa tulen ihan varmasti käyttämään puheenvuoroissani jatkossa.

Valtuustoblogi: säästetäänkö lomauttamalla?

Seinäjoen kaupungin taloustilanteessa on saavutettu nyt jonkinlainen pohja. Alla oleva lainaus on kaupunginhallituksen esityslistalta tältä viikolta:

"Kaupungin talouteen on syntynyt merkittävät haasteet. Heikkoon talouskehitykseen liittyy toimintamenojen erittäin nopea kasvu, erityisesti kasvupaineet näkyvät sosiaali- ja terveystoimessa, tulopohjan heikko kehitys niin kunnallisverotulojen kuin yhteisöverotulojen osalta sekä valtionosuuksien jatkuvat leikkaukset.  Talouden yleisen suhdannetilanteen ennustetaan pysyvän heikkona vielä useita vuosia."

Ensi maanantaina on valtuuston kokous, jossa valtuusto päättää talouden tasapainottamisohjelman täytäntöönpanosta. Valtuuston esityslistat tulevat julki huomenna, eivätkä varmastikaan ole mukavaa luettavaa. Palaan säästöesityksiin vielä laajemmin myöhemmin, kunhan saan esityslistan käsiini.

Julkisuudessa ja kaupungin henkilöstön keskuudessa keskustelua on herättänyt tasapainottamisohjelman henkilöstökulujen säästöt. Ymmärrän, että säästöjä haetaan myös henkilöstökuluista, sillä niihin menee 43% kaupungin toimintamenoista. Henkilöstökulut muodostuvat tietenkin pääsääntöisesti palkoista. 

Nyt kaupunki on esittänyt, että henkilöstösäästöt toteutettaisiin paikallisesti sopimalla siten, että helmikuun alusta palkkoihin tulleet korotukset maksettaisiin vasta 1.12. alkaen. Tästä henkilöstö saisi 4 ylimääräistä palkallista vapaapäivää. Näin toimimalla saataisiin aikaan noin 2,8 miljoonan euron säästö henkilöstömenoihin. 

Näen tämän parempana vaihtoehtona, kuin lomautuksen, jota tarjotaan sitten seuraavaksi, mikäli tähän ei suostuta. Tämäkin kuitenkin sotii sitä periaatetta vastaan, että kaupungin säästöjä ei tulisi repiä kaupungin henkilöstön selkänahasta. Ja jonkun ne työt on kuitenkin tehtävä myös niinä neljänä päivänä, jolloin pidetään ansaittuja lomapäiviä. 

Itse tietenkin tunnen parhaiten koulujen arjen ja jäin miettimään, miten toteutetaan käytännössä tilanne, että jokainen opettaja on poissa 4 päivää lukuvuoden aikana. Päästetäänkö oppilaat kotiin? Koulussa, jossa on 15 opettajaa, tämä tarkoittaa 60 päivää, jolloin yksi on vahvuudesta poissa. Koulupäiviä on vuodessa 190, joten vajaita päiviä tulisi lähes kolmannes.

Voidaan myös pohtia, säästetäänkö lomauttamalla oikeasti? Ehkä juuri tällä hetkellä, mutta entä pidemmälle ulottuvat vaikutukset? Entä onko kaupungilla varaa ryhtyä lomautuksiin, kun ensin on kallilla rahalla markkinoitu, kuinka hyvä täällä on olla ja elää? 

Mutta mikä on vaihtoehto? Mistä muualta tuon 2,8 miljoonaa euroa voisi saada?

Kansallisvarallisuutena monimuotoinen suoluonto

Mielipidekirjoitus Ilkassa 8.3.2013, vastine tähän kirjoitukseen.

Jussi Knuuttila on huolissaan Suomen turvevarojen kohtalosta (Ilkka 5.3.2013).  Hän syyttää hallitusta tämän varallisuuden hyödyntämisen vaikeuttamisesta. Turpeen energiaveroa on korotettu, mutta se on silti alhainen. Muita energiamuotoja verotetaan niiden ilmastopäästöjen mukaan, turvetta edelleen alle puolet siitä. On hyvä, että turvetuotannoltakin edellytetään nyt yhteiskuntavastuuta. 

Vihreiden mielestä turpeenpolttoa on vähennettävä ja se on korvattava kotimaisilla uusiutuvilla energiamuodoilla. Tämä ei tietenkään tapahdu yhtäkkiä. Myös Vihreät sallivat turpeenpolton nykyisissä laitoksissa, varsinkin sivupolttoaineena. Turvetuotantoon voidaan edelleen käyttää luontoarvonsa jo menettäneitä ja ojitettuja soita. Edellytämme kuitenkin turveteollisuudelta toimia, jotka pitävät vesistöjen kokonaiskuormituksen kohtuullisella tasolla. 

Vihreät eivät toivo, että jo käytössä olevilta soilta ei pystyttäisi turvetta nostamaan. Emme iloitse sateisesta kesästä yhtään sen enempää kuin kivihiilen polttoon siirtymisestäkään. Kivihiileen siirtymisen syy monissa laitoksissa on hiilidioksiidipäästöjen alhainen hinta päästökaupassa. Jotta kivihiiltä ei enää poltettaisi, tulee EU:ssa korjata päästökaupan rakenteellisia ongelmia. Tarvitaan pysyviä ja kauaskantoisia ratkaisuja, jotka tekevät kivihiilen poltosta kannattamatonta ja edesauttavat näin vihreitä ja kestäviä ratkaisuja. Myös Suomessa on ryhdyttävä toimiin, jotka tukevat uusiutuvia ja vähentävät ympäristölle haitallisia energiamuotoja. Hallituksessa energia-asiat kuuluvat elinkeinoministeri Jan Vapaavuorelle.

Kysymykseen, kuka korvaa kansalaisille menetetyt kansallisvarallisuudet, ei tarvitse vastausta hakea kovin kaukaa. Itse voin katsella tuohon lattialle parin metrin päähän. Tekemällä nyt vastuullisia päätöksiä säästämme kallisarvoista luontoa jälkeläisillemme. Lasten kiitollisuus lienee suuriakin euromääriä merkittävämpi korvaus. En kuitenkaan menettäisi toivoa myöskään tuulivoiman suhteen. Tässäkin lehdessä viime päivinä esitettyjen laskelmien mukaan tuulivoima on mahdollisuus myös Etelä-Pohjanmaalla. Uskon, että sieltäkin sataa vielä korvauksia, ihan euroinakin.

Mitä tulee ministerien omistuksiin, käyvät ne ilmi heidän tekemistään sidonnaisuusilmoituksista. Heidi Hautalalla on pieniä sijoituksia Lumituuli osakeyhtiössä, joka on yksi Suomen johtavia tuulisähkön myyjiä. Ville Niinistöllä tuulivoimaomistuksia ei sidonnaisuusilmoituksen mukaan ole.

Tahdon 2013

Vuosikalenteri on siinä vaiheessa, että pian voi ryhtyä odottelemaan hääkutsuja postilaatikkoon. Suurta ryntäystä tuskin on enää luvassa, ruuhkahuippu meni jo. Muutama kesä kun kului juhliessa häitä melkein joka viikonloppu. Kaikki eivät kuitenkaan voi rakkauttaan samalla tavalla juhlia, vaikka haluaisivat. 

Tasa-arvoinen avioliittolaki, jonka tarkoituksena on yhtenäistää lainsäädäntöä siten, että kaikkiin parisuhteiden virallistamisiin sovelletaan samaa avioliittolakia, ei tällä hetkellä etene. Eduskunnan lakivaliokunnassa äänestettiin helmikuun lopussa siitä, otetaanko 76 kansanedustajan allekirjoittama lakialoite tasa-arvoisesta avioliittolaista käsittelyyn. Valiokuntaäänestyksessä kahdeksan kansanedustajaa kannatti lain käsittelyä ja yhdeksän jäsentä vastusti sitä. Näin ollen tasa-arvoinen avioliittolaki ei etene tällä erää. 

Jokaisen suomalaisen tulee olla lain edessä tasa-arvoisessa asemassa. Tämä ei edelleenkään toteudu kaikkien kohdalla. Rekisteröity parisuhde ei ole avioliitto, eikä siinä saavuteta samaa asemaa, kuin avioliitossa. Olen pettynyt alueemme kansanedustajiin, jotka eivät tukeneet tasa-arvoisen avioliittolain toteutumista. Vain yksi Vaasan vaalipiiristä ponnistanut kansanedustaja on allekirjoittanut lakialoitteen. Valiokunnassa kaksi piirimme edustajaa äänesti lain käsittelyä vastaan. 

On vaikea ymmärtää, miten kansanedustaja voi perustella kielteistä kantaansa omilla arvoillaan, kun kyse ei ole moraalisesta valinnasta, vaan tasa-arvon toteutumisesta. Lainsäätäjille ihmisten juridisen tasa-arvon ei pitäisi olla omantunnon kysymys, vaan itsestäänselvyys.Yhdenvertaisuus, käsitys perheestä, parisuhteesta, rakkaudesta tai sitoutumisesta toiseen ihmiseen ei voi nojata yhdenkään yksittäisen ihmisryhmän vakaumukseen tai arvomaailmaan.  

Ja kun ei se ole keneltäkään pois. Edelleen jokainen voi valita oman tapansa elää. Kenenkään ei ole pakko osallistua häihin, joissa toisensa saavatkin kaksi samaa sukupuolta olevaa henkilöä. Kehottaisin tasa-arvon vastustajia kuitenkin miettimään omaa suhtautumistaan, jos postiluukusta tulisikin kutsu kahden morsiamen häihin. Jos kutsuja onkin sukulaistyttö, jonka olet tuntenut lapsesta saakka? Kukaan tuskin haluaa evätä läheiseltään mahdollisuutta tehdä kuten muutkin ikäisensä: rakastua ja solmia avioliitto rakastamansa ihmisen kanssa.

Toivon, että koen vielä joskus kesähäät, joissa juhlitaan samaa sukupuolta olevien puolisoiden rakkautta. Melkein toivon jopa uutta ruuhkahuippua, joka syntyy, kun laki tasa-arvoisesta avioliitosta hyväksytään eduskunnassa. Tasa-arvon päivänä 19. maaliskuuta käynnistyy Tahdon 2013 -kampanja, jonka tavoitteena on kerätä kansalaisaloitteeseen vaadittavat 50 000 nimeä. Veikkaan, että nimiä kertyy aika paljon enemmän, sillä kuka haluaisi vastustaa rakkautta ja estää tasa-arvon toteutumisen? En minä ainakaan. 

Kolumni Eparissa 6.3.2013