Turvatonta ilman turvapaikanhakijoitakin

Tein kaksi viikkoa sitten valtuustossa aloitteen yhdessä sosiaalidemokraattien ja vasemmiston kanssa vastaanottokeskuksen perustamiseksi Seinäjoelle. Allekirjoitin myös Seppo Lammen (kd.) aloitteen kiintiöpakolaisten ryhmän ottamisesta Seinäjoelle. Sen jälkeen on sattunut paljon.

Luettuani Ilkka-lehden verkkosivuilta äsken Kauhavalla järjestetystä yleisötilaisuudesta koskien vastaanottokeskuksen perustamista entisen varuskunnan tiloihin en voi enää olla kirjoittamatta ajatuksiani. Lehden mukaan keskustelussa oltiin huolissaan siitä, kuinka turvattomuus lisääntyy eikä lapsia voi enää päästää piemällä ulos raiskausten pelossa. Tänään aikaisemmin kauhavalainen vararehtori totesi Ilta-Sanomissa, ettei pakolaisia ja koululaisia voi missään nimessä laittaa samalle alueelle, koska mitä tahansa voi silloin sattua.

Minä sain valtuuston kokouksen ja aloitteen jättämisen jälkeen lukea keskustelupalstalta olevani isänmaanpetturi, joka ei ajattele seinäjokisten parasta. Samassa yhteydessä julkaistiin myös osoitteeni ja puhelinnumeroni ja kehotettiin vierailemaan, jos vaikka muuttaisin mieltäni. Nyt keskustelu on poistettu, siitä tehtyjen useiden ilmoitusten jälkeen.

Minä pelkään näitä kantasuomalaisia uhkaajia enemmän, kuin yhtäkään maahanmuuttajaa tai turvapaikanhakijaa. Näiltä suomalaisilta tuntuu puuttuvan täysin kyky asettua toisen ihmisen asemaan. Ja se on pelottavaa.

Maailmalla on hätä. Se hätä on jotain sellaista, jota minä en osaa pahimmistakaan uhkailuista huolimatta kuvitella. Tämänhetkinen tilanne ei ole kestävä, se on selvää. Ei ole normaalia, että ihmiset joutuvat jättämään kotinsa, koska siellä ei ole turvallista. Ja varmasti joukossa on varmasti myös niitä, joilla ei todellista hätää ole. Minä haluaisin monen muun lailla, että tähän tilanteeseen tulisi muutos. Se vaatii kuitenkin oikeanlaisia poliittisia päätöksiä. Niissä menee aikaa. Nyt hädässä olevia ihmisiä nuo päätökset eivät auta, he tarvitsevat apua nyt.

Ei siis käytetä aikaamme ja energiaamme tappeluun siitä, miksi turvapaikanhakijoilla on kännykät tai miksi he eivät jääneet sotimaan maansa puolesta. Autetaan heitä saamaan elämä takaisin raiteilleen ja keskitytään sen jälkeen tekemään ja vaatimaan sellaista politiikkaa, jolla vastaavanlaiset joukkopaot voidaan estää.

Humaanius hukassa?

Saimme lukea menneellä viikolla uutisista, kuinka Etelä-Pohjanmaasta on tulossa ainoa maakunta, joka ei vastaanota pakolaisia. Surullisessa kokonaisuudessa Seinäjoki on tähän asti toiminut poikkeuksellisesti ja vastaanottanut pakolaisia. Nyt kuitenkin Seinäjoen kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta on tehnyt kokouksessaan syksyllä 2014 päätöksen, jonka mukaan uutta pakolaisryhmää ei Seinäjoelle oteta, vaikka Työ- ja Elinkeinoministeriö näin on esittänyt.

On huolestuttavaa, että meillä on varaa olla solidaarisia vain nousukauden aikana, ja jättää taloudellisesti vaikeina aikoina kaikista suurimmassa hädässä olevat vaille apua. Pakolaiset eivät tule Suomeen sosiaaliturvan perässä, he tulevat tänne, koska eivät voi elää omassa kotimaassaan. Kun puhutaan pakolaisista, puhutaan ihmisistä, joita on uhattu esimerkiksi rotunsa, uskontonsa, kansallisuutensa tai poliittisten mielipiteidensä vuoksi. Puhutaan ihmisistä, jotka ovat saattaneet viettää ennen Suomeen tuloaan aikaansa pakolaisleireillä useita vuosia.

Jos Seinäjoella ei jatkossa oteta pakolaisia vastaan ja ajetaan kotouttamispalvelut alas, on meidän entistä vaikeampi kotouttaa myös muita maahanmuuttajia tänne. Maahanmuuttajia kun tännekin tulee, vaikka ei pakolaisia otettaisikaan. Osa heistä tulee tänne työn perässä, toiset rakkauden. Jäävätkö nämä maahanmuuttajat jatkossa vaille kunnon palveluita? Tämä lisää entisestään meidän kustannuksia, kun syrjäytymisen riski maahanmuuttajien kohdalla kasvaa. Suomessa kun onneksi edelleen huolehditaan niistä, jotka eivät siihen itse pysty. Muotisana ennaltaehkäisy olisi hyvä muistaa tässäkin. 

Useissa tutkimuksissa on osoitettu, että me tarvitsemme tulevaisuudessa lisää työvoimaa muualta muuttaneista. Myös siksi maahanmuuttajien kotouttamispalvelut ovat tärkeitä. Etelä-Pohjanmaalle tarvitsemme myös asennemuutoksen. On käsittämätöntä, että saamme kansanedustajehdokkaan kirjoittamana lukea (Matti Järviharju, Ilkka 26.3.2015), kuinka tänne tulevat eivät voi sanella ehtoja, kuinka heitä tulee kohdella. Jokaista ihmistä tulee kohdella hänen ihmisarvoaan kunnioittaen. Jaottelu meihin ja muihin on paitsi turhaa, myös loukkaavaa. Moni maahanmuuttaja on asunut Suomessa jo kauan ja ehkä saanut maan kansalaisuudenkin, mutta tulee edelleen kohdelluksi ulkopuolisena. 

Henna Rantasaari

kaupunginvaltuutettu

eduskuntavaaliehdokas

(Vihreät)

Seinäjoki

Julkaistu Ilkassa 29.3.2015

Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa

Julkaistu Ilkassa 19.9.2010

Arttu Uhlgren kirjoitti työperäisestä maahanmuutosta ja kritisoi sen tarvetta (Ilkka 16.9.2010). Työperäinen maahanmuutto on kuitenkin erittäin tervetullutta, jopa välttämätöntä, sillä Suomea uhkaa lähivuosina väestön ikääntymisestä johtuva työvoimapula. Ennusteiden mukaan Suomessa on vuonna 2030 1,4 miljoonaa yli 65-vuotiasta, kun vuonna 2006 heitä oli 870 000. Työvoiman kohtaanto-ongelmien takia kannattaa Suomen rekrytoida ulkomailta tietyn alan ammattilaisia silloinkin, kun osa suomalaisista on vailla työtä muilta aloilta. Kohtaanto-ongelmalla tarkoitetaan tilannetta, jossa työtä etsivien ja työtä tarjoavien tarpeet eivät kohtaa. Suomessa tarjolla oleva työ ei yksinkertaisesti suomalaisille kelpaa. Suomi ei myöskään yhtäkkiä ulkomaisen työvoiman tarpeen ilmaannuttua muutu houkuttelevaksi maaksi, jos aiemmin on portit pistetty nenän edestä kiinni. 

Yritykset Suomessa eivät kasva isoiksi, mikäli niihin ei pääse helposti ulkomailta töihin. Tarvitsemme ulkomaalaisia myös monipuolistamaan pienen Suomen kansan osaamista ja lisäämään innovatiivisuutta. Arvoliberalismi houkuttelee ja edesauttaa myös kansainvälisiä yrityksiä Suomeen. Tämän vuoksi työlupamenettelyjä tulisi helpottaa. Viisumia ja työntekijän oleskelulupaa Suomeen on voitava hakea minkä tahansa Schengen-maan konsulaatissa tai suurlähetystössä. Työluvan saamisen on oltava mahdollista myös henkilölle, joka saa kielteisen turvapaikkapäätöksen, mutta jonka edellytykset jäädä Suomeen työntekijänä täyttyvät.

Tottakai niin ulkomaalaisen kuin suomalaisenkin palkkaamisessa on noudatettava lakeja ja maksettava tehdystä työstä sopimusten mukainen korvaus. Jotta tämä voitaisiin taata, on valvontaa lisättävä. Myös työnantajien valmiuksia selviytyä yhä monikulttuurisemmilla työmarkkinoilla on parannettava järjestämällä tähän koulutusta ja tukea.