100 vuotta Fennovoimaa

Pyhäjoelle halutaan rakentaa uusi noin 1000MW ydinvoimalaitos. Mukana projektissa on pääosin julkisesti omistettuja tahoja, kuten Seinäjoen kaupungin täysin omistama Seinäjoen Energia Oy. Alusta alkaen projektiin haettiin isosti ulkomaista omistusta, koska Suomesta ei löydy riittävästi kiinnostusta omistaa ydinvoimaa. Kesken suunnitteluprojektin saksalainen E.On vetäytyi hankkeesta ja tilalle tuotiin venäläinen valtionyhtiö Rosatom, joka laitoksen rakentamisen lisäksi on yksi tulevista omistajista.

Ydinvoimala on yli 100 vuoden projekti. Rakentaminen ja käyttöönotto kestävät 10 vuotta. Laitos on sähköntuotannossa ehkäpä 60 vuotta. Sähköntuotannon loppumisen jälkeen täytyy käytettyä polttoainetta jäähdyttää vesialtaissa 40 vuotta, ennen kuin lämmöntuotanto ja säteily ovat loppusijoittamiseen sopivalla tasolla. Tämän jälkeen laitos puretaan ja rakenteiden radioaktiivinen materiaali loppusijoitetaan. Purkamisurakka kestää vuosia ja maksaa satoja miljoonia euroja.

Kun pohditaan uuden ydinvoimalan tarvetta Suomessa, tulee ennen kaikkea miettiä tulevaisuutta. Nyt päiväkodissa olevien taaperoiden lastenlastenlapset ovat työikäisiä, kun Pyhäjoen ydinvoimalaa puretaan! Tulevaisuuden energiamarkkinoihin liittyy paljon kysymyksiä. Paljonko tulevien vuosikymmenien aikana tekniikka energian tuottamiseen, siirtämiseen ja varastointiin kehittyy, ja kuinka paljon tämä tekniikka maksaa? On mahdollista, että ydinvoimalan tuottama sähkö on tulevaisuudessa kalliimpaa kuin muilla keinoilla, esimerkiksi uusiutuvalla energialla tuotettu.

Seinäjoen Energia on kuitenkin päättänyt olla mukana tässä yli 100 vuoden projektissa. Koska kysymyksessä on täysin kaupungin omistama yhtiö, jonka hallituksessa istuvat kunnallispoliitikot, tulisi kaupunkilaisille kertoa, miksi Seinäjoen Energian kannattaa olla mukana rakentamassa Fennovoiman ydinvoimalaa.

Valtuutettu Rantasaari on kysynyt Seinäjoen Energian toimitusjohtaja Martti Haapamäeltä valtuustossa kahdesti, onko tässä hankkessa järkevää olla mukana. Vastauksessaan Haapamäki vetosi laskelmiin, joiden mukaan taloudellista riskiä ei ole. Vaadimme, että nuo laskelmat julkistetaan. Ydinvoiman rakentaminen on uhkapeliä, jota ei tulisi pelata veronmaksajien rahoilla.

Jani Mäkinen
puheenjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Vihreät

Henna Rantasaari
kaupunginvaltuutettu
Seinäjoki

Valtuustoblogi: Seinäjoesta HINKU-kunta

Tekemäni aloite tänään, olkaa hyvät. Kirjoittelen muitakin kuulumisia valtuustosta myöhemmin, mutta nauttikaa nyt ensin tästä. :)

Seinäjoen kaupunginvaltuusto 27.5.2013

Valtuustoaloite: Seinäjoesta HINKU-kunta

On yksi tapa säästää rahaa, josta ei ole vielä valtuustossa juurikaan puhuttu. Se on energiansäästö.

Kuntien energiansäästön edelläkävijöitä ovat HINKU-kunnat, eli hiilineutraalit kunnat. HINKU-kunnat ovat sitoutuneet 80 prosentin päästövähennykseen vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Kasvihuonekaasupäästöjä vähentävät toimenpiteet liittyvät erityisesti energian säästämiseen ja energiatehokkuuden parantamiseen sekä uusiutuviin energianlähteisiin perustuvaan tuotantoon.

Kunnan toiminnoista päästövähennysten kannalta olennaisimpia ovat maankäytön ohjaus, kiinteistöt, energiahankinnat ja muut julkiset hankinnat sekä julkisten palveluiden tuottaminen. Panostamalla esimerkiksi kiinteistöjen energiansäästöön, saadaan sijoitetut rahat nopeasti takaisin. Parhaimmillaan investoinnit kuoleentuvat jo kahdessa vuodessa, jonka jälkeen kustannukset laskevat merkittävästi.

HINKU-kunta tukee myös paikallista elinkeinoelämää ja kotitalouksia tekemään kestäviä ratkaisuja. Yritysten toimenpiteet voivat liittyä esimerkiksi energia- ja materiaalitehokkuuteen, uusiutuvan energian ratkaisuihin sekä ilmastomyönteisten tuotteiden ja palveluiden tarjontaan. Kotitalouksien päästöjen vähentämisen lähtökohtana on asumisen, liikkumisen ja elintarvikkeiden ilmastovaikutuksen pienentäminen.

HINKU-hanketta hallinnoi Suomen ympäristökeskuksen asettama projektiryhmä. HINKU-kunnaksi tulee hakea. Jotta hakemus hyväksytään, tulee täyttää HINKU-kriteerit, joilla tarkoitetaan kuntien ilmastonmuutoksen hillintätoimia ja linjauksia, joilla kunta uskottavasti sitoutuu vähentämään oman toimintansa päästöjä sekä vaikuttamaan alueensa toimijoihin siten, että alueen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä tavoitellaan hiilineutraaliutta. Kriteerit ovat liitteenä tässä aloitteessa.

Esitän, että Seinäjoki hakee HINKU-kunnaksi ja osallistuu näin säästötalkoisiin, säästäen sekä rahaa että ympäristöä.

Seinäjoella 27.5.2013

Henna Rantasaari

kaupunginvaltuutettu

Äitikortti

En pidä siitä, että vanhemmuutta käytetään valttikorttina. Esimerkiksi ilmaisu 'kyllä sä sitten ymmärrät kun sulla on lapsia' vienolla hymyllä varustettuna on mielestäni ihan käsittämätön. Okei, olen kokenut, oppinut ja ymmärtänyt monta asiaa äidiksi tulon jälkeen, mutta kovin moni niistä ei ole synnytystä ja imetystä lukuunottamatta sellaisia, joita ei voisi kokea ilman lapsiakin. Uskon, että pohjatonta rakkautta voi tuntea ilman biologisia perijöitäkin ja huoli lähimmäisistä kulkee mukana monella ei-vanhemmallakin.

Ehkä leikkipuistossa seisoskelusta nauttimisen voisi lisätä niiden kokemusten joukkoon, joita harvoin ymmärtää ennen vanhemmuutta. Mutta niin käsittämättömältä kuin se meistä äiti-ihmisistä tuntuukin, voi yöllä joutua valvomaan ja kerryttää univelkaa muutenkin, kuin huutavan vauvan vuoksi. Nämä ovat vain tilanteita, joihin vanhemmuus meidät usein johtaa, eivät mitään suurempaa tietoa, jonka omaksumista emme voisi vanhemmiksi tultuamme estää.

On myös monia muita kokemuksia, joita voi ymmärtää vain olemalla osa tiettyä joukkoa. Minulla ei ole aavistustakaan, miltä tuntuu elää yksin vieraassa maassa, jonka kieltä en puhu. Paastoajat, benji-hyppääjät ja koirankasvattajat saavat niinikään minut tuntemaan itseni hyvin vajavaiseksi, näistä kun en mitään ymmärrä. Vanhemmuutta on siis turha nostaa jalustalle sillä perusteella, että vain sen koettuamme ymmärrämme jotain todella erityislaatuista. Elämysbingossa on monia muitakin asioita, joita tavoitella.

Aion kuitenkin nyt härskisti käyttää otsikon mukaista asetta, äitikorttia. Se kun usein toimii, varsinkin kun vedotaan lasten parhaaseen. Kukapa meistä vanhemmista haluaisi tarkoituksellisesti toimia lastemme parasta vastaan? En minä ainakaan ja siksi liityin juuri Ilmastovanhempiin. Ilmastovanhemmat vaativat, että Suomessakin ryhdytään todellisiin toimiin, jotta ilmastokatastrofia voidaan hillitä. Ratkaisuja on tehtävä nyt. Siksi minäkin epätoivoisesti heilutan tätä korttia ja vetoan teihin vanhempiin. Toimitaan yhdessä nyt, lastemme parhaaksi. Voit aloittaa vaikka tutustamalla sivuihin www.ilmastovanhemmat.fi. 

Niin ja Ilmastovanhempiin voi kuulua, vaikka ei olisi omia lapsia. Tätäkään ominaisuutta kun emme me vanhemmat voi itsellemme omia, myös muut ovat huolissaan meidän lastemme tulevaisuudesta.

Kolumni Eparissa 10.4.2013

12. luukku: Kirje joulupukille

Rakas joulupukki,

en ole kirjoittanut sinulle moneen vuoteen. Uskonpuutetta? Ehkä. Kiireitä? Ihan varmasti. Yltäkylläisyyttä? Sitäkin.

Me aikuiset emme aina usko sinuun. Ehkä haluaisimmekin, mutta järki kieltää. Mutta minä ainakin haluaisin, että olisi joku, joka toteuttaisi toiveeni ja toisi ne vielä nätisti paketoituna kotiin, ainakin yhtenä päivänä vuodessa. Uskommehan moniin muihinkin, vielä päättömämpiin juttuihin. Tai olemme uskomatta ihan itsestäänselviä asioita.

Koitankin nyt onneani. Kuuletko ja kuunteletko?

Toiveeni on hyvin yksinkertainen ja liittyy juurikin uskomiseen, tai ehkä enemmänkin tosiasioiden tunnustamiseen, tai sen yhden tietyn tosiasian. Se on kuitenkin monelle sinun olemassaolon lisäksi yksi niistä asioista, joihin on vaikea uskoa. Meillä on paljon tutkimustuloksia siitä, että se on todellista ja tapahtuu parhaillaan, mutta silti epäilijöitä löytyy. Me olemme sen itse aiheuttaneet, mutta sitäkään eivät kaikki ole valmiita myöntämään.

Viisaana miehenä arvasitkin jo varmaan, mistä puhun. Eikö olekin hullua, että siihen ei uskota? Ilmastonmuutos on todellista ja tapahtuu parhaillaan. Se ei katoa sillä, että tammikuussa on kolmekymmentä astetta pakkasta. Eiväthän pakkaset sieltä Korvatunturilta kokonaan katoa (toivottavasti!), kyse on keskilämpötilan noususta. Tällä hetkellä taistellaan vielä sen puolesta, että nousu pysyisi alle kahdessa asteessa, mutta tuo tavoite on koko ajan luisumassa käsistämme.

Tähän mennessä sovitut vähennykset eivät yksinkertaisesti riitä. Aikaa ei ole hukattavaksi ja reippaista päästövähennyksistä pitäisi päättää heti eikä kohta. Maailmanpankkikin varoittaa, että nykymenolla edessä on neljän asteen lämpeneminen, joka tarkoittaisi maapallon muuttumista ihan toisenlaiseksi kuin planeetta, jolla tällä hetkellä elämme.

Mitä siis toivon? Toivon, että ilmastonmuutoksen olemassaolo tunnustetaan ja sen torjuminen otetaan vakavasti. Ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat ongelmat, kuten esimerkiksi ilmastopakolaiset, sään ääri-ilmiöt, kuivuus ja nälänhätä, koskettavat meitä kaikkia.

Tiedän, että tämän toiveen toteuttaminen on sinullekin haastavaa. Auttaisiko joulumieli tässä tehtävässä kuitenkin vähän? Ja olethan sinä nyt tunnettu ja arvostettu henkilö, toivottu vieras lähes joka kodissa. Ja vetoan myös heihin, joille sinun olemassaolosi on vaikeaa hyväksyä. Olkaa rauhassa uskomatta joulupukkiin, mutta uskokaa ilmastonmuutokseen.

Rauhaisaa joulunaikaa toivotellen, Henna. 

Kolumni Eparissa 12.12.2012

Vihreä VR

Surffasin aamulla VR:n sivuille katsomaan juna-aikatauluja viikonlopun reissua varten. Tutun punaisen sivun sijaan eteeni aukesi vihreä, jopa keväinen näkymä. Sen enempää lukematta olin varma, että olin väärällä sivulla ja siirryin jo osoiteriville huomatakseni, että olin juuri siellä, missä pitikin. Tässä suora lainaus VR:n sivuilta: "VR on siirtynyt vihreään yritysilmeeseen vaiheittain keväästä 2009 alkaen. Uudistus näkyy ensimmäisenä konsernin verkkosivujen lisäksi mainoksissa, julkaisuissa ja asemilla. Vihreä ilme on luonnollinen jatke VR:n ympäristötyölle. Uudistuksen tavoitteena on korostaa ympäristöystävällisyyttä junaliikenteen vahvuutena." Luin myös, että vuoden 2009 alusta VR on siirtynyt käyttämään vesivoimalla tuotettua sähköä, mikä ei tuota hiilidioksisipäästöjä. Sivuilta löytyy myös päästölaskuri, jolla voi vertailla matkan hiilidioksidipäästöjä eri kulkuneuvoilla. Se kertoo, että valitessani junan, kulutan 152 MJ energiaa, mutta päästän ympäristöön 0 kg hiilidioksidia. Hienoa. Jatkan Helsingistä tosin matkaa laivalla Tukhokmaan ja takaisin, sekä palaan kotiin autolla. En voi siis liikaa kehuskella matkani ympäristöystävällisyydellä. Mutta hienoa VR, junamatkailu kunniaan!

Ps. Kyseessä oleva matka on siis Siirin ensimmäinen ulkomaanmatka! Lupaan kuvia ja tunnelmia toivottavasti keväisestä Tukholmasta.