Tarve töihin

Palasin elokuussa työelämään reilun kahden vuoden jälkeen. Yksi syy lähteä kotoa töihin oli tietenkin palkka, mutta se ei ollut kuitenkaan ainoa. Eikä syyksi riittänyt edes työyhteisö, välitunnit tai jonkun muun laittama ruoka, vaikka kaikki ne ovat työn, eli opettamisen ohella tärkeitä ja tuntuvat luksukselta kotivuosien jälkeen.

Työn tekeminen ja työpaikka määrittelee ihmistä. Määrittelemme itsekin usein itsemme paitsi perhesuhteiden, niin myös ammatin kautta. Itse ainakin miellän olevani tietenkin äiti ja vaimo, mutta aika pian listalla tulee vastaan myös opettaja. Se on osa minua. Siksi halusin töihin.

Minulla oli tärkeä työ lasten kanssa kotona, jonka vuoksi olin poissa työelämästä. Pystyin onnellisesti valitsemaan, milloin palaan töihin. Yleensä näin ei ole. Työttömäksi joudutaan pääsääntöisesti vastentahtoisesti ja mahdollisuudet vaikuttaa työttömyyden päättymiseen ovat rajalliset.

Sulkemalla aikuinen, terve ihminen työelämän ulkopuolelle vaikutetaan toimeentulon lisäksi henkilön minäkuvaan. Siksi on järjetöntä, että nykyinen järjestelmä syrjäyttää ihmisiä työelämästä, koska töiden tekeminen ei ole taloudellisesti kannattavaa.

Osalla aikaisemmat voimaannuttavat kokemukset ja myönteiset vaikutukset työelämästä kantavat työttömyyden yli. Kaikki eivät kuitenkaan pysty pitämään yllä ajatusta työtä tekevästä minästä. Minäkuva muuttuu ja töihin palaaminen vaikeutuu entisestään. Erityisen pahalta tuntuu niiden nuorten vuoksi, jotka järjestelmä syrjäyttää. Heille ei ole välttämättä kertynyt yhtään työkokemusta, eivätkä he ole oppineet määrittelemään itseään työn kautta. Työn tekeminen on kuitenkin ainoa tapa selvitä tässä maailmassa.

Siksi työn tekemisen tulisi olla aina kannattavaa. Jos menee töihin ja saa palkkaa, pitäisi tilille jäädä enemmän kuin mitä jää sosiaalituista. Pitäisi. Nyt näin ei ole ja kun päälle kaatuu kasa paperitöitä ja rahan tulo viivästyy, ei järjestelmässä ole järkeä lainkaan. Valtiovalta peräänkuuluttaa rakenteellisia muutoksia. Yksi ratkaisu voisi olla perustulomalli, jossa tietty summa maksetaan jokaiselle ja siihen päälle saa sitten kerryttää tuloja haluamansa ja tarvitsemansa verran, ilman tukien palautuksia. Siirtyminen perustuloon vaatii koko järjestelmän uusiksi ajattelemisen, mutta sen takia sitä ei tule säikähtää. Jos lopputuloksena on järjestelmä, joka ei syrjäytä ja kannustaa työntekoon, voidaan mielestäni vanhoja tapoja malleja vähän tuulettaakin.

Kolumni Eparissa 28.8.2013

Vihreiden perustulomalli

Julkaistu Ilkassa 29.12.2010

Nimimerkki Vaadin tasapuolisuutta (Ilkka 28.12.2010) peräänkuuluttaa tasapuolisuutta työttömien välille. Vihreät tarjoaa tähän ratkaisun omalla perustulomallillaan. Perustulomalli on selkeä ja oikeudenmukainen järjestelmä, joka kohtelee jokaista ihmistä tasapuolisesti riippumatta hänen yhteiskunnallisesta asemastaan. Vihreät ajaakin perustuloa paremman sosiaaliturvan ja oikeudenmukaisten työmarkkinoiden perustaksi.

Sosiaaliturvan ja työn yhdistäminen on tällä hetkellä lähes mahdotonta. Järjestelmä, jossa pienetkin ansiot vähentävät sosiaaliturvan määrää, ei kannusta työn tekoon. Vihreiden perustulomallissa perustulo maksetaan verovapaana kuukausittain jokaiselle täysi-ikäiselle Suomessa asuvalle Suomen kansalaiselle. Perustuloa ei tarvitse erikseen anoa. Perustulon suuruus Vihreiden mallissa on 440 euroa kuukaudessa. Se korvaa sosiaaliturvan vähimmäisetuudet ja vähentää näin turhaa hallintoa. 

Yksinkertaistaen jokainen saa ensin tuon 440 euroa ja kerää siihen sitten omaa pottiaan päälle. Muutaman tunnin työntekokin siis kannattaa ja on ennenkaikkea yksinkertaisempaa, kun lomakkeiden täyttäminen jää pois eikä mitään maksettua tarvitse palauttaa.

Perustulo on oikeudenmukainen myös muille työelämän ulkopuolella tai siellä osittain oleville. Esimerkiksi opiskelijat, pätkätyöläiset ja pienyrittäjät hyötyvät perustulosta. Perustulo ei nykyisen järjestelmän tavoin kannusta ihmisiä joutilaisuuteen vaan päinvastoin rohkaiseen työntekoon ja aktiiviseen osallistumiseen. Perustulomallissa työn tekeminen on aina kannattavaa. Vakituisessa työssä oleville se lisää valinnanvapautta ja tarjoaa paremmat mahdollisuudet esimerkiksi perhe-elämän ja työelämän yhdistämisen. Elämän rakentaminen on turvallista, kun tietää, että perustoimeentulo on taattu.

Perustulomalli on myös taloudellisesti täysin toteuttamiskelpoinen ja kustannusneutraali. Se rahoitetaan nykyisiä tulonsiirtoja korvaamalla, muuttamalla verotuksen rakennetta ja säästämällä hallinnosta. Perustulo on jopa kustannustehokkaampi kuin nykyinen järjestelmä. Vihreiden mielestä tarvitaan rohkeutta esittää uusia ratkaisuja sosiaaliturvan ja työelämän ongelmiin. Perustulomalli on eräs konkreettinen ja toteutettavissa oleva ratkaisu.