Sivut

tiistai 29. lokakuuta 2013

VALTUUSTOBLOGI: Kokouskuulumiset 28.10.2013

Kahden ja puolen tunnin valtuustossa tapahtui taas monenlaista. Muutamia huomioita käsitellyistä asioista.

1. Henkilöstösuunnitelma vuosille 2014-2017. Isoin asia tällä listalla oli 5 uuden perhetyöntekijän toimen perustaminen. Kun uudet virat ja toimet on muuten pistetty puihin, on iso asia, että nyt perustettiin siitä huolimatta 5 uutta. Toki tavoitteena on saada sama määrä säästöjä ostopalveluista. En näe, että on välttämättä realistista, että ne todentuvat heti ensi vuonna, mutta tulevaisuudessa toivottavasti kyllä. Ja vielä enemmänkin säästöjä on toivottavasti tulossa, perhetyöntekijät palkattiin tekemään ennaltaehkäisevää työtä, jolla toivottavasti sekä parannetaan perheiden tilannetta, että pienennetään kustannuksia.

2. Seinäjoen Energia on mukana ostamassa ruotsalaista vesivoimaa, tähän liittyen käsiteltiin lainahakemuksia. Energian toimitusjohtaja Martti Haapamäki myös esitteli välitilinpäätöksensä ja muita ajankohtaisia asioita. Alkuvuonna liikevaihto kasvoi 11,5 % ja tulos oli noin 2,5 miljoonaa parempi, kuin vuonna 2012 samaan aikaan. Tilanne tulee kuitenkin kuulemma tasaantumaan loppuvuonna ja tavoitteena on päästä samaan tulokseen kuin viime vuonna. Energia on mukana vesivoiman oston lisäksi muutamissa tuulivoimahankkeissa, hyvä niin. Edelleen se ydinvoima siellä kuitenkin kummittelee. Kysyin jälleen, että joko olisi meidänkin aika irtaantua tästä epäilyttävästä ja kannattamattomasta projektista, mutta ei. Energian omien laskelmien mukaan hankkeessa mukana olo on kuulemma kannattavaa. Olisi mukava nähdä nämä laskelmat, kun kunta toisensa jälkeen on ilmoittanut, ettei heidän mielestään ole enää kannattavaa olla mukana. 

3. Kolme vuotta kestänyt piina Kourassa on nyt päättynyt, kun sinne saatiin hyväksyttyä osayleiskaava. Kaavan valmistuminen kumoaa rakennuskiellon, joka on estänyt kylän kasvamisen. Hyvä näin.

4. Valtuutettu Piia Kattelus oli tehnyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen koskien kaupungin yhteistyötä kaupungin yksityisen päiväkotiyrittäjän kanssa. Hallituksen vastaus merkittiin tiedoksi. Aiheesta myös keskusteltiin kiivaasti. Jopa niin, että valtuuston puhetta johtanut Mäki-Hakola keskeytti Katteluksen puheenvuoron kopauttamalla nuijaa ja ilmoittamalla, että asia on loppuunkäsitelty. Ottamatta kantaa itse käsiteltyyn asiaan, meni puheenjohtajan käytös mielestäni liian pitkälle. Valtuuston puheenjohtaja ei voi keskeyttää valtuutetun puhetta, jos on eril mieltä puheen sisällön kanssa.

5. Lopuksi vielä hyväksyttiin maahockey-kentän rakentaminen. Kustannusarvio kentän pystyttämisestä on noin 30 000€. Kenttä on lahjaksi saatu, arvoltaan noin 100 000€. Sitä voidaan käyttää myös muihin lajeihin ja näistä kentistä on tällä hetkellä pulaa. Joten vaikkakin asia tuli päätettäväksi vauhdilla ja ohi budjetin, on hyvä, että asia ei äänestykseen jälkeen jäänyt pöydälle, kuten keskusta olisi halunnut, vaan viedään päätökseen ja saadaan kenttä käyttöön. 

lauantai 26. lokakuuta 2013

VALTUUSTOBLOGI: Sevas

Torstaina vihreä valtuustoryhmä vieraili Seinäjoen kaupungin tytäryhtiö Sevas Oy:n konttorilla. Sevas on 100% kaupungin omistama yhtiö, joka vuokraa kaupunkilaisille kohtuuhintaisia asuntoja, joita on tällä hetkellä noin 2500.  Alkuun pitää heti antaa tunnustusta Sevakselle, joka otti itse aktiivisesti yhteyttä ja kutsui valtuustoryhmämme tapaamaan heitä. Tätä lisää! Tytäryhtiöitä on kaupungilla yli 20 ja Sevas on ensimmäinen, joka on meitä (ja myös muita valtuustoryhmiä) näin henkilökohtaisesti lähestynyt. Osa yhtiöistä on toki pieniä, esimerkiksi asunto-osakeyhtiöt, mutta en panisi ollenkaan pahakseni kutsua kuulemaan isompien yhtiöiden toiminnasta, kuten esimerkiksi Seinäjoen Energiasta tai vaikkapa Seinäjoen Ammattikorkeakoulusta. Nämä nimet kuitenkin vilahtelevat valtuustonkin esityslistoilla suhteellisen usein, monta lainaa on jo minunkin aikana käsitelty. 

Sevaksella eniten keskustelua herätti Sevaksen toimiminen sosiaalisena asuntotoimena. Sevas on siis se taho, jota kautta muuten hankalasti asutettavat kaupunkilaiset saavat asunnon, usein kaupungin sosiaalitoimen avustuksella. Kaupunki takaa vuokria ja maksaa mahdolliset korvaukset. Tällä hetkellä kuitenkin vain kahden kuukauden vuokran verran. Usein ongelmatapauksissa kuluja kertyy enemmän, erotuksen maksaa tietenkin Sevas, joka näkee tässä ongelman. Ja onkin aiheellista pohtia, onko kaupungin vuokra-asuntoyhtiöllä velvollisuus tehdä näin, vai tulisiko kaupungin kantaa vastuunsa loppuun saakka. Tällä hetkellä summat eivät ole vielä suuria, mutta luvut ovat kasvaneet joka vuosi. Ja on selvää, että kaupungin kasvaessa myös sosiaaliset ongelmat lisääntyvät ja näin kulutkin kasvavat edelleen. 

Sevas maksaa kaupungille noin 8% korkoa vuosittain. Korkea prosentti on jäänne vanhoilta ajoilta, jolloin kaupungilta sai puolet pienempää korkoa asuntotuotantoon, kuin pankeilta. Summana tuo ei kaupungin kassaa kovin paljon kartuta, kyse on noin 500 000 eurosta. Tottakai tällä hetkellä säästöjä revitään pienemmistäkin pinoista, mutta jo periaatteellisella tasolla tätä on hyvä pohtia. Jos tuo 500 000 euroa, tai edes puolet siitä, jäisi Sevakselle, olisi yhtiöllä paremmat mahdollisuudet toimia myös sosiaalisena asuttajana. Yhtiön tarkoitus kun kuitenkin on tuottaa edullisisa vuokra-asuntoja kaupunkilaisille.

Ja kun ne kustannukset sitten kuitenkin kaatuvat kaupungille. Asunto on kaikilla oltava ja jos ei ole, niin kustannuksia siitäkin tulee. Jonkinlaisena ennaltaehkäisynä voidaan asuntoasiaakin tarkastella. Ehkä joku systeemi, jolla asumista ja omillaan selviämistä sitten tuettaisiin, olisi tarpeen. Kuka ottaisi tästä kopin?