Huomio nuoriin naisiin

Havainnollistavat kuvat väestökehityksestä ovat tulleet viime aikoina tutuiksi. Vähän näkökulmasta riippuen vaihtelevat kuvien sävyt ja värit, mutta perussanoma on sama: väki sekä maassa että maakunnassa vähenee ja lapsia syntyy koko ajan vähemmän. 

Tämän päivän graafit nähtiin Ilkka-Pohjalaisessa (8.3.2020) koskien yläkouluja ja niiden katoa kunnista lasten vähenemisen myötä, eikä päätoimittajakaan maalaillut ruusuista tulevaisuutta hyvinvointiyhteiskunnasta samaisessa julkaisussa. Ongelma on valtakunnallinen, mutta ratkaisuja on etsittävä myös paikallisesti.

Tilastot kertovat, että useimmat muutot paikkakuntien välillä tehdään ennen 35 ikävuotta. Opiskelupaikoilla ja ensimmäisillä työpaikoilla on siksi valtavan suuri merkitys. Minne nuoret, ja heistä etenkin naiset, päättävät sijoittautua, sinne on todennäköisesti luvassa tulevaisuudessa myös lisää lapsia. 

Tässä valossa meidän tulisi tarkastella kaikkia tekemiämme päätöksiä ja etenkin sitä työtä, jota vetovoiman eteen tehdään. Me teemme tällä hetkellä hurjasti töitä tavoittaaksemme yritykset ja näemme valtavasti vaivaa saadaksemme nelikaistaisia nopeita teitä. Tämä on tärkeää, mutta siinä rinnalla tulisi vähintään sama työmäärä käyttää myös nuorten naisten houkutteluun, jotta alueemme syntyvyys nousisi.

Kärjistäen tilanteesta kertoi kaiken parin viikon takainen someseinäni, joka täyttyi kuvista maakunnan miehistä, jotka olivat lobbaamasta ministeriössä maakunnan teistä. Tärkeä asia ja tärkeät miehet, mutta kovin mielelläni näkisin nämä samat miehet samalla voimalla muullakin asialla edistämässä alueen elinvoimaa. Ja heidän rinnallaan myös muutaman naisen. 

Me Etelä-Pohjanmaalla olemme monessa asiassa kovin miehisiä. Vaasan vaalipiirissä kansanedustajat ovat pääosin miehiä. Etelä-Pohjanmaan liittoa johtavat miehet ja aika monen kunnan johtajatkin ovat miehiä. Miehiä, jotka tilastojen valossa harvoin jäävät kotiin lastensa kanssa, jotka harvoin pyöräilevät töihin ja jotka harvoin pohtivat päätöstensä sukupuolivaikutuksia. Ajattelen lämpimästi etelä-pohjalaisista miehistä ja uskon vahvasti, että myös he pystyvät halutessaan politiikallaan huomioimaan erilaiset ryhmät. Tulevaisuuden turvataksemme tarvitsemme kuitenkin entistä monimuotoisempaa politiikkaa ja etenkin monimuotoisempia päättäjiä, eri-ikäisiä naisia ja miehiä.

Seinäjoen kaupunginvaltuustossa naureskeltiin taannoin, kun puheissa vilahti feministinen lumenauraus. Itse tulin naurahteluista surulliseksi. Feministinen politiikka perustuu siihen, että arvioidaan päätösten vaikutukset ja pyritään siten luomaan kaikille tasa-arvoista ympäristöä. Feministisellä politiikalla ei haluta sortaa ketään, vaan tehdä näkyväksi se, miten päätöksemme vaikuttavat eri ryhmiin. 

Myös Keskustaopiskelijoiden liittokokous vaati feminististä aluepolitiikkaa avuksi polarisoitumiseen. He näkevät nuoret aikuiset avainryhmänä, jonka avulla ratkaistaan kärjistynyt poliittinen ilmapiiri, alueiden elinvoima ja väestökehityksen tuomat haasteet. Meidän täytyykin niin kaupunkina kuin maakuntanakin osoittaa, että tärkeiden yritysten ja elinkeinoelämän vaatimusten rinnalla me huolehdimme myös muiden tärkeiden ryhmien eduista. Vain siten saamme ne tarvitsemamme nuoret pysymään ja pesiytymään, varmistamaan elinvoimainen Etelä-Pohjanmaa tulevaisuudessakin. 

Yksinkertaista

Luin juuri tutkimuksesta, jonka mukaan mietelauseista pitävät ja niitä jakavat ihmiset ovat yksinkertaisia. Otan nyt riskin ja tunnustaudun yhdeksi heistä. Tämä leima ei liene jo ansaittujen joukossa liian raskas kannettavaksi.

Kotona kylpyhuoneen kaappiin pistin kiinni kortin, jossa kerrotaan, että on ihan ok olla onnellinen. Olohuoneessa taulu muistuttaa, että onni ei ole päämäärä, vaan elämäntapa. Nämä lukevat englanniksi, vieras kieli kuulostaa vakuuttavammalta. 

Sosiaalisessa mediassa jaoin noin viikko sitten lauseen myös suomeksi: "Kaikki järjestyy. Kuten on järjestynyt tähänkin saakka.” Kovasti siitä tykättiin. Hyvän mietelauseen tavoin tämäkin lause on tulkittavissa hyvin monella tavalla. Se voidaan liittää niin yhteiskunnallisiin teemoihin, kuin hyvinkin henkilökohtaisiin aiheisiin. 

Itse ainakin haluan ajatella, että sekä sote-soppa että koko Eurooppaa ravisteleva turvapaikanhakijoiden virta ovat asioita, jotka tulevat järjestymään. Molemmat vaativat oikeanlaisia poliittisia päätöksiä ja yhteistä tahtoa, joita uskon löytyvät. Tarvitaan kykyä asettua toisen asemaan ja rohkeutta kohdata uutta. 

Arkeenkin tälle ajatukselle löytyy useita kiinnekohtia. Myös arjessa jaksamisessa auttaa, kun välillä hellittää ja toteaa, että kaikki kyllä järjestyy. Ihan niinkuin ennenkin. Lähestyvän joulun suunnittelussakin paineet kasvavat helposti liian suuriksi. Joulu kuitenkin tulee, ehti siihen valmistautua tai ei. Vielä aattonakin ehtii kauppaan hakemaan sen tärkeimmän tunnelmantuojan, olkoon se sitten perunalaatikko, hyasintti tai kynttilä lyhdyssä.

Jos nämä ja monet muut mietelauseet jollain tavalla auttavat tai rauhoittavat meitä niitä jakavia, ei niistä liene haittaakaan. Tässä hetkessä ja pimeydessä jokainen hyvää mieltä tai toivoa ruokkiva mietelause on mielestäni tarpeellinen, vaikka olisi kuinka yksinkertainen. Toivon kaikille rauhaisaa joulunaikaa, kaikki kyllä järjestyy. Vähän vähemmälläkin. 

Kohdistettua kosiskelua

Kokenut kaupunkikehittäjä Eero Holstila totesi viime viikolla Seinäjoen kaupungin roustaustilaisuudessa, että kaupungin tulee houkutella asukkaikseen erityisesti lapsentekoikäisiä naisia. Näin siksi, että kaupungin kasvamiselle ja kehittymiselle on elintärkeää syntyneiden määrän ylivoima kuolleiden lukumäärästä. 

Kokemusasiantuntijana voisin listata muutaman asian, joita ikäiseni naiset arvostavat. Korkealle listalla nousevat tietenkin päivähoito- ja koulupalvelut. Leikkipuistot, harrastusmahdollisuudet ja toimiva perusterveydenhuolto neuvoloineen ovat tärkeitä myös.

Kun halutaan palvella lapsiperheitä, ei kuitenkaan ole kysymys vain heille suoraan suunnatuista palveluista. Kaupungin kaikki päätökset vaikuttavat lapsiin. Siksi kaikkien päätösten kohdalla tulisi arvioida niiden vaikutukset lapsiin ja perheisiin. Tällöin puhutaan lapsivaikutusten arvioinnista.

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan kaikissa toimissa ja  päätöksissä, jotka koskevat lapsia, on päätöksenteon ensisijaisena harkintaperusteena oltava lapsen etu. Lapsivaikutusten arvioinnilla lapsen etu voidaan varmistaa, koska arvioinnissa ennakoidaan vaikutukset, joita päätöksellä voi olla lasten hyvinvointiin.

Tämä korostuu erityisesti vaikeina aikoina, jolloin kaikesta leikataan. Kun maan hallitus tekee perheiden hyvinvointia kurjistavia päätöksiä, tulisi kuntien taistella sitä vastaan. Yhtenä esimerkkinä joukko isoja kaupunkeja teki periaatepäätöksen olla rajaamatta subjektiivista päivähoito-oikeutta ja olla kasvattamatta päivähoidon ryhmäkokoja. Tämänkaltaiset viestit ulospäin ovat juuri niitä vetovoimatekijöitä, jotka uppoavat meihin synnytysikäisiin. 

Roustissa peräänkuulutettiin myös rohkeita ideoita ja kansalaisaktivismia. Eiköhän laiteta käyntiin joku kampanja, jonka tavoitteena on saada nuoret naiset kaupunkiin. Vielä ehtisi lisätä budjettiin satasen jokaiselle nuorelle miehelle, joka käy vaimonhakureissulla maakunnan ulkopuolella ja palaa sitten takaisin tänne kulta kainalossa. Lapsentekohommiin tietenkin. 

Turvatonta ilman turvapaikanhakijoitakin

Tein kaksi viikkoa sitten valtuustossa aloitteen yhdessä sosiaalidemokraattien ja vasemmiston kanssa vastaanottokeskuksen perustamiseksi Seinäjoelle. Allekirjoitin myös Seppo Lammen (kd.) aloitteen kiintiöpakolaisten ryhmän ottamisesta Seinäjoelle. Sen jälkeen on sattunut paljon.

Luettuani Ilkka-lehden verkkosivuilta äsken Kauhavalla järjestetystä yleisötilaisuudesta koskien vastaanottokeskuksen perustamista entisen varuskunnan tiloihin en voi enää olla kirjoittamatta ajatuksiani. Lehden mukaan keskustelussa oltiin huolissaan siitä, kuinka turvattomuus lisääntyy eikä lapsia voi enää päästää piemällä ulos raiskausten pelossa. Tänään aikaisemmin kauhavalainen vararehtori totesi Ilta-Sanomissa, ettei pakolaisia ja koululaisia voi missään nimessä laittaa samalle alueelle, koska mitä tahansa voi silloin sattua.

Minä sain valtuuston kokouksen ja aloitteen jättämisen jälkeen lukea keskustelupalstalta olevani isänmaanpetturi, joka ei ajattele seinäjokisten parasta. Samassa yhteydessä julkaistiin myös osoitteeni ja puhelinnumeroni ja kehotettiin vierailemaan, jos vaikka muuttaisin mieltäni. Nyt keskustelu on poistettu, siitä tehtyjen useiden ilmoitusten jälkeen.

Minä pelkään näitä kantasuomalaisia uhkaajia enemmän, kuin yhtäkään maahanmuuttajaa tai turvapaikanhakijaa. Näiltä suomalaisilta tuntuu puuttuvan täysin kyky asettua toisen ihmisen asemaan. Ja se on pelottavaa.

Maailmalla on hätä. Se hätä on jotain sellaista, jota minä en osaa pahimmistakaan uhkailuista huolimatta kuvitella. Tämänhetkinen tilanne ei ole kestävä, se on selvää. Ei ole normaalia, että ihmiset joutuvat jättämään kotinsa, koska siellä ei ole turvallista. Ja varmasti joukossa on varmasti myös niitä, joilla ei todellista hätää ole. Minä haluaisin monen muun lailla, että tähän tilanteeseen tulisi muutos. Se vaatii kuitenkin oikeanlaisia poliittisia päätöksiä. Niissä menee aikaa. Nyt hädässä olevia ihmisiä nuo päätökset eivät auta, he tarvitsevat apua nyt.

Ei siis käytetä aikaamme ja energiaamme tappeluun siitä, miksi turvapaikanhakijoilla on kännykät tai miksi he eivät jääneet sotimaan maansa puolesta. Autetaan heitä saamaan elämä takaisin raiteilleen ja keskitytään sen jälkeen tekemään ja vaatimaan sellaista politiikkaa, jolla vastaavanlaiset joukkopaot voidaan estää.

VALTUUSTOBLOGI 15.6.2015: Areena ja valtuustoaloite Fennovoimasta

Tämän päivän valtuustolistalla oli vuoden 2014 tilinpäätös ja tarkastuslautakunnan arviointikertomus samalta vuodelta. Samat puheet huonosta taloustilanteesta ja kaupungin heikosta tilanteesta on pidetty jo monet kerrat, joten mitään uutta ei tämä pykälä tarjonnut. Alla omat huomioni.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Kiitos tarkastuslautakunnalle hyvästä raportista.

Tarkastuslautakunta on huolissaan kaupungin talouden pitkään jatkuneesta heikosta kehityksestä ja kaupungin velkaantumisesta. Tilanne on hyvin nähtävissä myös tilinpäätöksestä, eikä huoli ole turha.

Olemme tehneet kipeitä päätöksiä ja säästäneet. Juustohöylällä on leikattu kaupunkilaisilta tärkeistä palveluista. Ei ehkä niin yksittäin niin isoja summia, mutta periaatteellisesti ja toiminnallisesti leikkaukset ovat olleet isoja. Tuloksia on syntynyt, mutta valitettavasti osin silti tuntuu, että toiset leikkaukset ovat joutuneet toisten ylitysten maksumiehiksi. Olemmeko aiheuttaneet vain pahan mielen ja saaneet kaupunkilaiset katkeriksi?

Viestintään panostaminen on aiheellista. Paikallislehti uutisoi viime viikolla, kuinka virkamiesten päätöset jäävät kaupunkilaisilta pimentoon koko Etelä-Pohjanmaalla, myös Seinäjoella. Näin asukkaat eivät tiedä heihin kohdistuvista päätöksistä, eivätkä voi niihin vaikuttaa. Tässä on varmasti yksi kehittämiskohde tulevaisuuttaa ajtellen. Kun mitään salattavaa ei ole, en näe mitään estettä sille, että virkamiespäätöksistä tiedotettaisiin entistä avoimemmin. Virkamiesten käsissä olevien päätösten euromääräiset rajat ovat aika korkeat, eikä kyse ole siksi aina edes kovin pienistä asioista.

Henkilöstön kohdalla ihmettelen tarkastuslautakunnan huomiota siitä, että henkilöstömenoja tulee pienentää. Tarkoittaako tämä kenties lomautuksia, irtisanomisia, palkanalennuksia vai palveluiden heikentämistä? Kentien enistä enemmän ostopalveluita, joiden kustannukset eivät ole omissa käsissä? Kasvavassa kaupungissa en näe, että henkilöstömenoja pystytään kovin paljon vähentämään ilman näiden keinojen käyttämistä. 

Kysymykseeni virkamiespäätöksistä henkilöstöpäällikkö vastasi, että syytä huoleen ei ole, koska kyllä virkamiespäätökset ovat nähtävissä kaupungintalolla virka-aikaan 8-15. Hyvä näin, mutta itse en tätä pidä vielä kovin hyvänä viestintänä, enkä kovin avoimenakaan. Verkosta päätökset olisivat kaikkien luettavissa, joten sinne ne tulisi mielestäni laittaa. 

Keskustelua syntyi myös Seinäjoen Areena Oy:n laajennuksesta. Tässä puheenvuoroni siihen: 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

meille esitetään hyväksyttäväksi Areenan laajennusta, joka tulisi maksamaan kaupungille noin 10 miljoonaa euroa.

Areenan laajennusta perustellaan isoilla tapahtumilla, jotka tarvitsevat lisää tilaa. Tämän lisäksi areenaan tulisi myös sisäliikuntatiloja. Tällä hetkellä Areenassa on kerrotun mukaan 40 tapahtumaa vuodessa. Lisätilaa tarvitsevat näistä muutamat isommat messut. Kannattaako niiden vuoksi tehdä 10 miljoonan euron investointi?

Isoja tapahtumia voidaan toteuttaa myös väliaikaisilla rakennelmilla, reilun viikon päästä järjestettävä Provinssikin on siitä erinomainen osoitus. Ympäri maailmaa näin tehdään paljonkin.

Ymmärtäisin laajennushakemuksen, jos laskelmat osoittaisivat, että laajennuksen myötä yhtiö pystyy itse huolehtimaan lainoistaan. Takaisin lainan mielelläni. Nyt haetaan kuitenkin myös maksajaa tuolle lainalle. Tulojen ennustetaan kyllä nousevan, mutta vain sen verran, että omat kulut pystytään kattamaan.

Ehkä Areenankin kohdalla voitaisiin miettiä myös muita rahoitusmahdollisuuksia. Onko esimerkiksi mahdollisuutta yksityiseen rahoitukseen selvitetty?

Tällaisessa tilanteessa, jossa olemme huolissamme velkaantumisen lisääntymisestä, en halua laittaa 10 miljoonaa Areenan seiniin. Uskon, että laajennus voisi tuoda muutaman tuhat matkailijaa ja messukävijää kaupunkiin lisää. Toisivatko ne kuitenkaan mukanaan etuja 10 miljoonan edestä? Siihen minä en usko.

Areenan laajennuksesta tehtiin ehdotus, että sitä siirrettäisiin kolmella vuodella eteenpäin, koska meillä on aika monta isoa hanketta menossa kaupungissa tällä hetkellä ja koska taloustilanne on huono ja velkaantumista tulisi vähentään. Äänestin lykkäämisen puolesta, mutta hävisimme selvin lukemin 40-11.

Päätimme myös surullisen kuuluisan Rengonharjusäätiön tukien pysyvän ennallaan. Huonoista vaihtoehdoista piti valita ja tämä on nyt toistaiseksi niistä paras. Aika näyttää, kuinka jatkossa käy kentän saamien valtionavustusten ja mitä muut mukana olevat kunnan päättävät rahoituksesta. Voi olla, että käsittelemme tätä hyvinkin pian uudestaan.

Lopuksi jätin vielä aloitteen Seinäjoen Energian päätöksestä olla mukana Fennovoiman ydinvoimalahankkeessa. Toivottavasti kuulemme tästä valtuustossa pian.

SELVITYS FENNOVOIMASTA TUOTAVA VALTUUSTOON

Seinäjoen kaupungin täysin omistama Seinäjoen Energia Oy on yhtiön hallituksen päätöksellä mukana Fennovoiman ydinvoimahankkeessa. Seinäjoen omistusosuus voimalasta on 1%. Fennovoima on itse arvioinut ydinlaitoksen hinnaksi 6-8 miljardia euroa, joten Seinäjoen osuus summasta on 60-80 miljoonaa euroa. Vertailun vuoksi: Seinäjoen kaupungin yhden vuoden kaikki yhteenlasketut verotulot ovat noin 200 miljoonaa euroa.

Kuntalain mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista. Ei ole hyväksyttävää, että taloudellisesti ja ajallisesti näin merkittävää päätöstä ei tuoda valtuuston käsittelyyn. 

Tuoreet laskelmat osoittavat, että kunnat ovat ottamassa erittäin suuren riskin osallistuessaan Fennovoima Oy:n ydinvoimahankkeeseen.Ydinvoimalan kaltaiseen pitkäkestoiseen ja suureen investointiin liittyy huomattavia epävarmuustekijöitä. Keskeisin riski liittyy tulevaan sähkönhinnan kehitykseen. On vähintäänkin yhtä hankalaa arvioida nyt 2060-luvun sähkömarkkinoita kuin 1950-luvulla oli arvioida tämän päivän tilannetta. Lisäksi laitoksen rakentamisaikataulu ja -kustannukset vaikuttavat hankkeen kannattavuuteen. Jopa kaikkein optimistisimman vaihtoehdon mukaan laskettuna ydinvoima tuottaa kunnille voittoa vasta elinkaarensa loppupuolella. 

Fennovoima on ns. Mankala-periaatteen mukaisesti sitoutunut myymään kaiken tuottamansa sähkön omakustannehintaan. Tämä tarkoittaa sitä, että osakkaiden on ostettava omistuksensa mukainen osuus siitä, vaikka hinta ylittäisi markkinahinnan. Tavallisen osakeyhtiön ajautuessa vaikeuksiin osakkeenomistaja pahimmassa tapauksessa menettää koko yhtiöön sijoittamansa osakepääoman. Mankala-periaatteella toimivassa yhtiössä käy vielä pahemmin, sillä omistajat sitoutuvat vastaamaan yhtiön ottamien lainojen koroista ja lainojen lyhennyksistä, mikäli voimalayhtiö ei siihen pysty. 

Toukokuussa voimaan astunut uusi kuntalaki kieltää kuntien takaukset konsernin ulkopuolisille yrityksille (129 §). Lain mukaan kunta ei myöskään saa myöntää lainaa, takausta tai muuta vakuutta, jos siihen sisältyy merkittävä taloudellinen riski. Kuopion kaupunki irtaantui Fennovoima-hankkeesta, koska heidän tulkintansa mukaan Mankala- periaate oli lähellä takausjärjestelyä ydinvoimayhtiölle. Hankkeen luotettavuutta ei lisää myöskään nykyinen rahoittajaophja, venäläinen laitos ja osittaisrahoitus ei vastaa sitä, millä Fennovoima on alunperin hanketta kaupitellut.

Näillä perusteilla Vihreä valtuustoryhmä esittää, että valtuustolle on tuotava selvitys Fennovoiman ydinvoimahankkeen kannattavuudesta ja siihen liittyvistä laskelmista, koska hanke on erittäin merkittävä kaupungin keskeisimmän konserniyhtiön ja siksi myös koko kaupungin talouden kannalta.

VALTUUSTOBLOGI 25.5.2015: Kyläkoulujen kohtalo

Ryhmäpuheenvuoroni valtuustossa 25.5.2015

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Listallamme on tänään kolmen koulun lakkautuspäätös. Koulutovat pieniä, mutta asia ei olepieni. Jokaiselle oppilaalle oma koulu on se tärkein, myös nämä kolme koulua ovat on monen oppilaan ainoita kouluja. Kyseessä on myös monen kylän keskus ja siksi asia koskettaa välillisesti vielä useampaa.

Kyläkoulu voi olla oppilaalle joko hyvä tai huono opiskelupaikka, ihan kuten isompikin koulu. Koulun koko ei ratkaise sitä, viihtyykö oppilas koulussaan vai ei. Myös isossa koulussa opiskelu on turvallista ja oppilaista huolehditaan. Opetuksen laatu ei ole mitenkään riippuvainen koulun koosta, vaan kuten sivistystoimenjohtaja hyvin kuvasi, siitä miten koulun toiminta järjestetään.

Pienten kyläkoulujen voi olla vaikea vastata kaikkiin niihin haasteisiin, joita kouluilta ja opetukselta nyt ja tulevaisuudessa vaaditaan. Myös puheet siitä, kuinka pienessä koulussa ei ole kiusaamista, tuntuvat aika kaukaa haetuilta. Opettajana tiedän koulujen arjen ja tekisin omasta työstäni melkein merkityksetöntä, jos vain koulun koolla olisi merkitystä. Isoissa kouluissa tehdään ihan samoja asioita kuin pienissäkin. On retkiä, kummitoimintaa, pienryhmätoimintaa. Itse tulin tänne suoraan Powerparkista. Meillä on jopa yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä vanhempien kanssa.

Niin koulujen lakkautuksia kuin rakentamisiakin tulee aina tarkastella yhteydessä muuhun toimintaan. Emme voi tasapäistää tässäkään, ihan kuten emme tasapäistä oppilaita koulussakaan.

Nyt käsiteltävistä kouluista kaikki ovat tällä hetkellä kaksiopettajaisia. Pienellä on kuitenkin mahdollisuus kasvaa. Ja jos jotakin, niin kasvuahan me tässä kaupungissa haluamme tukea. Nyt lakkautuslistalla olevien koulujen kohdalla kasvun mahdollisuudet ovat mielestäni parhaiten esillä Kitinojalla. Aktiivinen kyläyhteisö on voimansa osoittanut esimerkiksi omalla kirkolla ja valinnalla vuoden kyläksi. Perinnekylähanke on ainutlaatuinen ja ansaitsee sekin kehut. Tämän listan jatkoksi sopisi loistavasti myös elinvoimainen kyläkoulu.

Lainaan kaupunkistrategiaa, jonka olemme hyväksyneet: ”Kaupungin asukkaat ja yhteisöt ovat kaupungin vastuullisia ja aktiivisia kehittäjiä ja hyvinvoinnin vahvistajia.” Samassa yhteydessä mainitaan, kuinka kaupunki tukee tätä aktiivisuutta ja tekee kylien kanssa yhteistyötä niitä kehittäen. Tässä on nyt paikka toteuttaa tätä strategiaa. Jatketaan nyt yhteistyötä Kitinojan kanssa ja mahdollistetaan osittain kylän kasvua säilyttämällä Kitinojan koulu.

Puhuimme viikko stten kaupunginvaltuuston talousseminaarissa paljon säästämisestä rakenteiden uudistamisesta. Kouluverkon uudelleenorganisinti on yksi osa näitä rakenteellisa uudistuksia. Minä en kuitenkaan halua tehdä uudistuksia van säästöjen takia.

Seinäjoki on iso kaupunki. Olemme ylpeitä siitä, että meillä voi asua hyvinkin kapunkimaisesti kaikkien palveluiden ääressä ja vastaavasti erittäin maaseutumaisesti vain kymmenen kilometrin päässä keskustasta. Korostetaan tätä nyt ja näytetään, että haluame tämän jatkuvan. Minäkin haluan tehdä rakenneuudistuksia, mutta en vain säästöjen takia, vaan että palveluiden laatu ja saavutettavuus paranisi.

Näillä saatesanoilla Vihreä valtuustoryhmä ehdottaa, että Kitinojan koulua ei lakkauteta.

Äänestykseen mentiin ja äänestyksen tuloksena niin Kitinojan koulu kuin listalla olleet kaksi muutakin koulua, Isokylä ja Kihniä, päätettiin lakkauttaa. 

Jälkipelit

Vaalien jälkeiset tunnelmat yllättävät aina. Ensimmäiset kaksi viikkoa sitä kulkee kuin sumussa. Ensin on onnittelijoita ja surkuttelijoita, sitten loppuu sekin ja elämä normalisoituu. Olo on kevyt, mutta myös tyhjä, tässäkö se nyt oli. Tulee tarpeeton olo, miksei kukaan enää kysy mielipidettäni joka asiaan? Kotonakin ovat oppineet pärjäämään ja äidin sijaan ensin kysytäänkin isää.

Näin parin viikon jälkeen kykenee jo jonkinlaiseen analyysiin. Hyvin meni ja kaikkeni annoin. Läpimeno oli tottakai tavoitteena, vaikka matematiikka näytti, että se olisi vaatinut pienen ihmeen. Oma äänimäärä kasvoi ja Vihreät olivat niin Vaasan vaalipiirissä kuin koko maassakin vaalien toinen voittaja keskustan lisäksi. Kannatuksemme täällä nousi huimasti: lähes kaksinkertaistimme tuloksen neljän vuoden takaiseen. Voi siis hyvillä mielin olla tyytyväinen.

Puolueilla ja valituilla edustajilla työ vaalien jälkeen jatkuu hallitustunnusteluin. Nyt hallitusta ovat muodostamassa keskustan kanssa kokoomus ja perussuomalaiset. Puolueet, jotka ovat korostaneet konservatiivisia arvoja ja talousoikeistolaista, julkisen vallan vastuuta leikkaavaa politiikkaa. Sipilä olisi voinut valita toisinkin.

Vihreät toisena vaalivoittajana tarjosi hallitustunnusteluissa koville arvoille liberaalin vaihtoehdon, jolla Suomea viedään eteenpäin kestävästi ihmisten ja ympäristön ehdoilla.

Vaalipuheissaan kokoomus oli ainoa puolue, joka väläytteli valtionvarainministeriön leikkauslinjaa, keskustan linja oli tenteissä maltillisempi. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että leikkauksia tullaan tekemään lupauksia enemmän.

Suomen talous ei kuitenkaan kohene sillä, että jo valmiiksi heikossa asemassa olevia ihmisiä kuritetaan. Suomeen ei leikkaamalla luoda yhtään uutta työpaikkaa eikä tuottavuutta lisätä. Leikkaamalla kuntien asema kurjistuu entisestään ja peruspalvelut ovat uhattuna. Muistan viimeisen neljän vuoden aikana kuulleeni Seinäjoen valtuustossakin, kuinka keskusta on moittinut kokoomusjohtoisen hallituksen toimia, jotka pakottavat kunnat säästämään. Jos leikataan edelleen kovalla kädellä, tulee tämä varmasti jatkumaan.

Mikäli hallitus kolmen ässän edustaman puolueen kesken kasataan, on meillä onneksi myös vahva oppositio. Yhteistyötä tehden voimme puolustaa humaania, kansainvälistä, kestävän kehityksen liberaalia ja solidaarista Suomea. Yhdessä olemme ääni, jonka konservatiivinen leikkaushallituskin kuulee.

Kolumni Eparissa 13.5.2015