Sillä niin on kitketty, huollettu ja istutettu. Myös palellutettu muutamat kesäkukat ja ehkä jopa liikaa osaa kasteltu. Omalle, pienelle pihalle ei hurjia mahdu, mutta jotain kuitenkin, jopa syötävää. Kuvissa näkyvät orastava salaattiviidakko, sekä hieman enemmän iskuja saaneet persilja ja basilika. Suoraan kaupan vihannesosastolta, niin tuuheina ja komeina ostetut. Basilikan taisi viedä halla, tai näin ainakin uskottelen itselleni, mutta persiljan suhteen saattaa olla vielä toivoa. Huomaa myös ruohosipuli, joka on todellakin talvehtinut tuossa ruukussa! Kotipihan hyötypuutarhakuvista puuttuu vielä amppelimansikka, kuvaan sen sitten, kun on täynnä suuria punaisia marjoja.
Innostukseni onneksi olen saanut käyttööni kokonaisen kasvimaan tuolla vähän kauempana, taajaman ulkopuolella. Ja kauppaan kuuluu myös asiantunteva ohjaus. Hyvä niin, sille on tarvetta. Lähdin iloisesti haravaa heilutellen kitkemään muunmuassa hienosti itäneiden porkkanoiden ja punajuurien seasta rikkaruohoja. Ilman ohjausta olisin kyllä kitkenyt ainakin porkkanat ja jättänyt ne rikkaruohot. Todellisia rumia ankanpoikasia ovat, niin pieniä ja hentoisia, ihan ruohon näköisiä vielä.
Tein tänään muuten kesän ensimmäisen raparperipiirakan. Ihanaa. Ja senkin ainekset omilta tiluksilta, kyllä kelpaa.
2 kommenttia:
Blogisi innoittamana sain heti pakkomielteen raparperipiirakkaan ja ryntäsin pihapuskaan. Kohta huomasin (en puskassa, vaan jääkaapilla) että ei ole kananmunia! Onneksi munattomankin piirakan voi tehdä.
Hyvää oli!
Raparperipiirakka on niin parasta. Ja jos kelien puolesta ei huomaa olevan kesä, niin raparpereista huomaa, sillä ne kyllä kasvavat. Toin juuri tiluksilta uuden satsin, pitääpä lähteä etsimään uutta piirakkareseptiä juhannukseksi!
Lähetä kommentti