Kolumni Eparissa 17.10.2012
Kunnallisvaalit ovat yksittäiselle
kuntalaiselle tärkeimmät vaalit, sillä valtuustoissa päätetään
juuri niistä asioista, joiden kanssa olemme tekemisissä päivittäin.
Terveyspalvelut, koulut, päiväkodit, kirjastot ja harrastuspaikat
vain muutamia mainitakseni. Välillisesti raamit toki tulevat
valtiolta ja eduskunnalta, mutta liikkumavaraakin on, asiat voidaan
tehdä monella tapaa. Valtaa siis on, mutta kenellä?
Sunnuntain Ilkassa käsiteltiin valtaa
ja sen käyttämistä Seinäjoella. Virkamiesten osuus valtapelissä
tuli esiin tässäkin jutussa. Liian usein olen kuullut
päättäjiltäkin, että ei asioille mitään voida tehdä, kun
virkamiehet päättävät. Jos näin todella on, uidaan kyllä jo
liian syvissä vesissä.
Virkamiesvalmistelua tarvitaan, sillä
luottamusmiesten aika ei siihen riitä. Virkamiehet ovat myös alansa
ammattilaisia, joilla usein on uusin tieto ja taito. Luottamusmiesten
tehtävä on kuitenkin seurata, ohjeistaa ja valvoa virkamiehiä.
Sitä työtä ei tehdä vain valtuustossa istumalla, vaan
aktiivisella yhteydenpidolla valmisteluvaiheessa. Ja tähän tulisi
olla mahdollisuus myös muilla kuin luottamusmiehillä, jokaisen
kuntalaisen tulisi voida olla osa päätöksentekoa.
Vallankäytön selkiyttämiseksi
kunnallisesta päätöksenteosta tulisikin tehdä entistä
avoimempaa. Yksi keino tähän voisi olla avoimet lautakuntien
kokoukset. Valtuuston kokouksia pääsee jo seuraamaan, miksei sama
voisi toimia lautakuntienkin kohdalla. Ja johtoryhmäkin voisi
raottaa hieman paksua verhoaan. En ymmärrä sitä, että asioiden
valmistelu tehdään salaisesti. Jos perusteet ja syyt päätösten
takana avattaisiin reilusti, tulisi päätöksillekin paremmin tukea.
Ja joskus se timanttinen idea tai toteutustapa voisi oikeasti löytyä
sieltä rivikansalaisten joukosta.
Kuntalaisten
aktiivisuutta ja päätöksenteon avoimuutta on lisännyt myös
pormestarimalliin siirtyminen. Tätä on kokeiltu nyt Tampereella ja
tulokset ovat olleet hyviä. Pormestarimallissa valtuusto valitsee
pormestarin keskuudestaan valtuustokaudeksi. Pormestari korvaa
kaupunginjohtajan ja antaa näin poliittiselle
johtamiselle kasvot. Samalla poliittinen päätöksenteko saadaan
mukaan asioiden valmisteluun. Piilopolitikointi vähenee, kun
päätökset voidaan tehdä avoimesti poliittisesti.
Vielä
emme pääse äänestämään siitä, kenestä tulisi Seinäjoen
pormestari. Äänestämään kuitenkin pääsemme ja sen oikeuden ja
ehkä jopa velvollisuuden käyttäminen voi parhaimmillaan olla
ensimmäinen askel kohti avoimuutta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti