Sivut

keskiviikko 17. lokakuuta 2012

Vallan vallattomia?


Kolumni Eparissa 17.10.2012

Kunnallisvaalit ovat yksittäiselle kuntalaiselle tärkeimmät vaalit, sillä valtuustoissa päätetään juuri niistä asioista, joiden kanssa olemme tekemisissä päivittäin. Terveyspalvelut, koulut, päiväkodit, kirjastot ja harrastuspaikat vain muutamia mainitakseni. Välillisesti raamit toki tulevat valtiolta ja eduskunnalta, mutta liikkumavaraakin on, asiat voidaan tehdä monella tapaa. Valtaa siis on, mutta kenellä?

Sunnuntain Ilkassa käsiteltiin valtaa ja sen käyttämistä Seinäjoella. Virkamiesten osuus valtapelissä tuli esiin tässäkin jutussa. Liian usein olen kuullut päättäjiltäkin, että ei asioille mitään voida tehdä, kun virkamiehet päättävät. Jos näin todella on, uidaan kyllä jo liian syvissä vesissä.

Virkamiesvalmistelua tarvitaan, sillä luottamusmiesten aika ei siihen riitä. Virkamiehet ovat myös alansa ammattilaisia, joilla usein on uusin tieto ja taito. Luottamusmiesten tehtävä on kuitenkin seurata, ohjeistaa ja valvoa virkamiehiä. Sitä työtä ei tehdä vain valtuustossa istumalla, vaan aktiivisella yhteydenpidolla valmisteluvaiheessa. Ja tähän tulisi olla mahdollisuus myös muilla kuin luottamusmiehillä, jokaisen kuntalaisen tulisi voida olla osa päätöksentekoa.

Vallankäytön selkiyttämiseksi kunnallisesta päätöksenteosta tulisikin tehdä entistä avoimempaa. Yksi keino tähän voisi olla avoimet lautakuntien kokoukset. Valtuuston kokouksia pääsee jo seuraamaan, miksei sama voisi toimia lautakuntienkin kohdalla. Ja johtoryhmäkin voisi raottaa hieman paksua verhoaan. En ymmärrä sitä, että asioiden valmistelu tehdään salaisesti. Jos perusteet ja syyt päätösten takana avattaisiin reilusti, tulisi päätöksillekin paremmin tukea. Ja joskus se timanttinen idea tai toteutustapa voisi oikeasti löytyä sieltä rivikansalaisten joukosta.

Kuntalaisten aktiivisuutta ja päätöksenteon avoimuutta on lisännyt myös pormestarimalliin siirtyminen. Tätä on kokeiltu nyt Tampereella ja tulokset ovat olleet hyviä. Pormestarimallissa valtuusto valitsee pormestarin keskuudestaan valtuustokaudeksi. Pormestari korvaa kaupunginjohtajan ja antaa näin poliittiselle johtamiselle kasvot. Samalla poliittinen päätöksenteko saadaan mukaan asioiden valmisteluun. Piilopolitikointi vähenee, kun päätökset voidaan tehdä avoimesti poliittisesti.

Vielä emme pääse äänestämään siitä, kenestä tulisi Seinäjoen pormestari. Äänestämään kuitenkin pääsemme ja sen oikeuden ja ehkä jopa velvollisuuden käyttäminen voi parhaimmillaan olla ensimmäinen askel kohti avoimuutta. 

Ei kommentteja: