Komiaa sen on oltava

Kirjoitan komialta kotiseudultani Seinäjoelta: maakuntakeskuksesta, jonka väkiluku on viime vuosina kasvanut yli 800 asukkaalla vuosittain. 60 000 asukkaan raja rikottiin elokussa 2013. Muuttoautoja tulee ympäri Suomea: noin 60% muuttajista on maakunnan ulkopuolelta. Komiaa, sanoo etelä-pohojalaanen.

Komialla on kuitenkin myös kääntöpuoli. Päättäjänä mietityttää, onko kaikki tämä kasvu hyvästä. Kasvu on kallista: päiväkoti vuosittain ja peruskoulu tai laajennus joka toinen vuosi on tämänhetkinen rakennustahti. Töitä se tietää, mutta myös kustannuksia. Säästöjä ja velat kattoon. On toki mukavampaa velkaantua kouluja kuin vanhainkoteja rakentamalla, mutta laina on aina laina.  

Ajankohtaisessa kuntaliitoskeskustelussa pienet kunnat epäilevät, että isot kaupungit vievät heidän palvelunsa, mutta on meilläkin pelkomme. Tulevatko pienet ja imevät meidän loputkin mehut? Kun kasvun takia velkaantuneen kaupungin kylkeen isketään myös valmiiksi kuralla olevan kunnan budjettikirjat, ei lopputulos ole välttämättä toivottu.

Menestystarinamme on monen tekijän tulosta. Itse kiitän rohkeita päättäjiä, jotka ovat aikoinaan sekä sijoittaneet markkinointiin ja rakentaneet imagoa että myös luoneet odotuksille vastinetta. Komia-termi on täällä tuotteistettu: komiaa on niin kirkko, paikallisliikenne kuin jalkapalloturnauskin.  

Vihreä valtuutettu löytää moitittavaakin, mutta ainakin jotain on tehty oikein. Täällä on uskallettu tukea toveria toisestakin puolueesta.

Eikä huonosti mene asukkaidenkaan mielestä, vaikka paikallislehtien palstoja lukemalla voisi saada toisen kuvan. Joulukuussa julkaistussa hyvinvointibarometrissä Seinäjoki kiri 20 suurimman kaupungin joukossa kolmanneksi, kun mitattiin asukkaiden tyytväisyyttä.

Kirjoitus Ääni Korvesta- palstalla Vihreässä Langassa 31.1.2014