Sivut

maanantai 16. kesäkuuta 2014

VALTUUSTOBLOGI: Puheeni 26.5.3014

Blogin kirjoittaminen toukokuun valtuuston jälkeen jäi, mutta tässä siellä pitämäni puhe talousarviokehityksestä. Kerrottakoon myös, että tekemästäni esityksestä äänestettiin, mutta vain 5 valtuutettua oli kanssani samaa mieltä. 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Säästämisestä alkaa tulla oman ikäluokkani sukupolvikokemus. Meitä on täällä monta sukupolvea, osa teistä on päässyt joskus päättämään myös siitä, mihin rahaa laitetaan, ei vain siitä, mistä sitä leikataan. Toivo elää, että myös me pääsisimme näin tekemään. Jotta näin kävisi, pitää tehdä niitä paljon puhuttuja rakenteellisia muutoksia, vaikka ne hetkellisesti kirpaisisivat.

Palvelukeskukset joutuvat karsimaan 2% menoistaan vuonna 2014, mutta erikoissairaanhoitoa osana sosiaali- ja terveystointa armahdetaan. Sinne olemme hyväksymässä yli 5 miljoonaa euroa lisää tälle vuodelle.

Tämä ei mielestäni ole oikea suunta. Erikoissairaanhoidon kustannukset kasvavat, koska perusterveydenhuolto ei toimi. Koska perusterveydenhuollosta kokoa ajan leikataan, ei se pysty hoitamaan tehtäviää ja väkeä lähetetään erikoissairaanhoitoon. Seuraukset tiedämme, joka vuosi jaamme sinne lisärahaa budjettien yli. 

Tähän hommaan tarvitaan pitkäjänteisyyttä. Siksi ehdotan, että poistetaan koko sosiaali- ja terveyskeskukselta tuo 2% säästövaatimus. Merkitään tämä 2% perusterveydenhuollolle ja annetaan sinne tarvittavat resurssit, jotta pystyvät tekemään työnsä. Olemme kaikki kuulleet, kuinka henkilöresurssit ovat terveyskeskuksessa vajavaiset. Täytetään sitä vajetta. Jos toimimme näin muutaman vuoden, emme ehkä joudukaan myöntämään erikoissairaanhoidolle enää tulevaisuudessa lisärahaa, vaan voimme säästää sieltäkin.

Näin emme pääse strategian edellyttämälle tasolle, mutta epäilen, että emme pääse sinne jatkossakaan, jos jotain ei oikeasti tehdä toisin. 

Vuosi 2015 tuo samaa kurjuutta. Kun vielä valtionosuudet ja muut tulevat uudistukset ovat täysin epävarmoja, emme pääse tukeutumaan valtioonkaan. 

Kehyksen voi hyväksyä tälläisenaan, se lienee välttämätöntä, mutta sisältö on se mikä ratkaisee. Kehyksen sisällön rakentaminen tulee olemaan haastavaa. Kiinteistöveroprosentin nosto lyödään tässä lukkoon, mikäli kehyksen näin hyväksymme. Vaikka tekee kipeää, niin ei haittaa. Jostain ne rahat on saatava. 


Viisautta palvelukeskuksille ja lautakunnille, kun rahaa ryhdytte jakamaan. 

lauantai 7. kesäkuuta 2014

Peruskoulun pitää uudistua





Puheeni Vihreiden puoluekokouksessa 7.6.2014

Arvoisat puheenjohtajat, hyvä puoluekokousväki.

Ville puhui eilen loistavasti. Maailman parasta koulua ei todellakaan tehdä säästämällä. 

Maailman parasta koulua ei välttättä tehdä myöskään nykyisellä mallilla, vaikka pisa-tuloksissa olemme loistaneetkin. 

Meillä on jo sote-uudistus, jota valmisteltiin hartaudella. Samanlaisella intensiteetillä ja huomiolla tarvitsemme uudistuksen myös peruskoulujärjestelmään. Olkoon se sitten vaikka peko-uudistus.

Koululaiset ovat valitettavasti eriarvoisessa asemassa eri puolella Suomea. Oppilas voi saada koko peruskoulun aikana jopa 2 vuotta enemmän opetusta toisessa kunnassa, koska viikkotuntimäärä on suurempi. Tämä ei ole tasa-arvoista.

Uskon vapauteen ja haluan uskoa, että kunnissa halutaan tarjota hyvää opetusta. Valitettavan monessa paikassa hyvä opetus on kuitenkin jäämässä säästöjen alle. Siksi  tarvitsemme opetussuunnitelmien muutoksien lisäksi enemmän valtion ohjausta perusopetuksen järjestämiseen. Ainakin tuntimäärät tulisi yhtenäistää. Voidaan myös miettiä, tulisiko raamien lisäksi  myös rahoitus tulla suoraan valtiolta? 

Mahdollisuus tähän on nyt. Keskustelu on käynnissä, kun peruskoulun opetussuunnitelmia uudistetaan parhaillaan. Valtakunnalliset raamit saadaan valmiiksi tämän vuoden loppuun, ja työ jatkuu paikallisten opetussuunnitelmien parissa niin, että lukuvuoden 2016 alussa siirrytään opiskelemaan uusien suunnitelmien mukaan. 

Tähän työhön toivon rohkeutta, niin valtakunnallisesti kuin paikallisesti, sekä sisällön että koulutuksen järjestämisen suhteen. Meidän pitää opetella ajattelemaan oppimisen käsite uudelleen. Oppimisen ympäristöt ovat muuttuneet ja opettajankin rooli on tulevaisuudessa erilainen. Myös kuntien tilanne on erilainen, siksi pitää hakea rohkeasti uutta suuntaa myös rakenteisiin.


Meillä on edellytykset tehdä suomalaisista kouluista maailman parhaita. Tehdään se. 

torstai 5. kesäkuuta 2014

Kesälomalla voi olla



Kun tuleva eskarilainen sai esittää toiveitaan kesälomalle, odotimme ensin hiukan kauhun sekaisin tuntein toivelistaa. Ystävien ulkomaanmatkat ja huvipuistokokemukset on jo kuultu ja vaikutteita saatu. Keksin jo mielessäni perusteluja, miksi emme voisi lentää aurinkorannalle kanarialle. 

Vähänpä tiesimme. Lapsen haaveissa oli viettää yksi päivä kokonaan isin kanssa ja oma päivä äidin kanssa. Asioita, joita hän noina päivinä haluaisi tehdä olivat uimassa käynti, jäätelön syönti ja pyöräretki eväiden kanssa. Äidin kanssa toiveissa oli vielä hakea kaupasta saippuakuplia ja isin kanssa pelata pomppupeliä sekä ajella paapan mopolla. 

Pienillä ihmisillä on pienet toiveet, joiden toteuttaminen on meille aikuisille kuitenkin välillä suurten ponnistusten takana. Meille aikuisille loma tarkoittaa ensinnäkin jaksoa, jolloin ei tehdä töitä, mutta usein myös matkaa jonnekin. Matkailu on mukavaa ja sitäkin on hyvä harrastaa, mutta aina ei tarvitse lähteä jonnekin. Eikä ainakaan olettaa, että lasten takia tulisi lähteä. Hiekkarantaa isompi elämys voi olla oman puutarhan vesiletku, jolla saa kerrankin leikkiä vapaasti.

Ja matkailla voi myös lähellä. Meillä liputetaan lähilomien puolesta, illaksi kotiin. Miten helppo pienten lasten kanssa on tulla kotiin yöksi sen sijaan, että neljä henkeä ahtautuu yhdelle hengelle mitoitettuun koppiin, jossa ei joko ole ilmastointia tai se on niin tehokas, että untuvapeitot eivät riitä. Meidän hyvät nukkujat yleensä vielä simahtavat autoon ja heidät saa kantaa suoraan sänkyyn. Ei iltatoimihässäkkää vaan mahdollisesti jopa vanhemmille vielä illan oma hetki terassilla. Täydellinen win-win.

Niin, kesälomalla voi olla. Jätän tarkoituksella välistä pois sanan ’vain’. Olemista ei pidä väheksyä, vaan nauttia siitä. Jatkuvien minuuttiaikataulujen mukaan eläminen on hyvä pysäyttää edes pariksi viikoksi. Lomaa ei kannata yliohjelmoida eikä varsinkaan hermostua, jos kaikki ei mene suunnitelmien mukaan. Lomalla pitäisi olla aikaa myös muuttaa suunnitelmia. Itse muutin suunnitelmiani juuri, kun ystävä soitti ja kertoi,että tulisivat pian käymään. Olin ajatellut kitkeväni kukkapenkkejä, mutta enemmän kuin mielelläni kestitsen sen sijaan ystäviä. Nautinnollista ja aikataulutonta olemista koko kesäksi, eläköön kesä ja vapaus!

Kolumni Eparissa 4.6.2014

torstai 22. toukokuuta 2014

Minun ehdokkaani



En voi sanoa, että muistaisin ensimmäisen kohtaamisen. En voi myöskään sanoa, että se olisi ollut rakkautta ensi silmäyksellä. Jokaisen tapaamisen jälkeen olen kuitenkin ihastunut enemmän, kunnes tämä puhe valtuuskunnassa vei lopullisesti jalat alta. Melkein toivon, että olisin videoinut puheen, vaikka luettunakin se on vaikuttava. 

Tämän jälkeen on tullut lukuisia muita puheita ja henkilökohtaisiakin keskusteluja. Muun muassa tämä puhe, joka onneksi on myös videoitu. Edelleen, kerta toisensa jälkeen, olen vaikuttunut. Vaikuttunut, ja vakuuttunut siitä, että tämä mies tietää mistä puhuu. Oraksella on uskomaton kysy selittää monimutkaisetkin asiat niin, että ne ymmärtää. Kun Oras puhuu, hän puhuu asiaa.

Kun tätä ilmastoritaria houkuteltiin mukaan eurokisaan, päätin heti, että tässä haluan olla mukana. Oras on ihminen, joka yltää lähes haavistomaisiin saavutuksiin täällä Pohjanmaallakin: häntä pidetään hyvänä tyyppinä, vaikka on vihreä ja homo. Aina kun Oras on vieraillut täällä, hän on saanut todella paljon positiivista palautetta. Tämän suosion Oras on saavuttanut ihan puhtaasti omalla osaamisellaan, se on paljon se. 

Minä äänestin ennakkoon ja ääneni meni Orakselle. Näin on tehnyt jo moni muukin, mutta edelleen tukea tarvitaan. Tuoreen uutisen mukaan Oras on vahva ehdokas Vihreiden toiseksi mepiksi, mikäli Vihreät pitävät toisen paikkansa. Tässä tarvitaan meitä jokaista. Mene ja äänestä. Tee se hyvin ja kirjoita lappuun 169. Eurooppa kiitttää.

ps. Oraksen lisäksi meillä on 19 muuta huippuehdokasta. Ne voit tarkistaa täältä. 

torstai 15. toukokuuta 2014

Minne ääni menee?


Kun äänestämme Suomessa jonkin tietyn puolueen ehdokasta, tiedämme aika selvästi, mitä saamme. Puolueet ja niiden erot tiedetään. Ehdokkaat ja edustajatkin ovat yleensä samaa mieltä puolueensa kanssa, ainakin suuret linjat kulkevat samaan suuntaan.

Tuntemattomampia ovat eurooppalaiset ryhmät, joihin suomalaisetkin puolueet ja mepit kuuluvat. Kuitenkin Euroopan parlamentissa juuri näillä ryhmillä on väliä. Ryhmissä tehdään päätökset, joiden mukaan mepit äänestävät. Ryhmän mielipiteestä saa toki poiketa ja äänestää omaa ryhmää vastaan, mutta pääsääntöisesti suomalaismepit ovat tilastoissa ryhmilleen uskollisia. Omassa ryhmässä vähemmistöön mielipiteensä kanssa joutuva meppi on myös meppi vailla valtaa. 

On hämmästyttävää, miten paljon suomalaispuolueiden näkemykset eroavat niiden eurooppalaisten ryhmien ajamista asioista. ALDE, eli keskustalaisten eurooppalainen koti, kannattaa esimerkiksi EU:n vallan kasvattamista sekä haluaa keventää maataloustukia. EPP, eli ryhmä, johon suomalaiset kokoomuslaiset Euroopassa kuuluvat, torppasi viime keväänä naisten oikeuden turvalliseen aborttiin. Nämä esimerkit sopivat huonosti yhteen maatalousmyönteisen keskustaimagon tai liberaalin kokoomuspolitiikan kanssa. Eniten hajallaan on ryhmä, johon perussuomalaiset EU:ssa kuuluvat, sen suuntaa ei tiedä kukaan. 

Eurovaaliehdokkaat puhuvat kampanjoidessaan usein myös Suomen edusta ja lupaavat valvoa Suomen etuja. Yksiselitteistä Suomen etua ei kuitenkaan ole olemassa. Suomen etu on käsite, jonka jokainen määrittelee omalla tavallaan. Meillä olisi yksipuoluejärjestelmä, jos olisimme kaikki samaa mieltä siitä, mikä on Suomen etu. 

Ei siis ole ihan sama, ketä eurovaaleissa äänestää. Lapualaisten ei kannata välttämättä äänestää  lapualaista, ainakaan pelkän kotikunnan perusteella. Ehdokkaan lisäksi kannattaa raottaa vähän taustaorganisaationkin verhoa. Myös aiemmat äänestykset ovat kiinnostavia. Miten meppi äänesti -sivustolle on kerätty dataa tärkeimmistä äänestyksistä. Osa tuloksista yllättää. Vain neljä suomalaista meppiä olisi esimerkiksi halunnut lopettaa maataloustukien maksamisen tupakanviljelijöille. 

Euroopan parlamentin yhtenäisin ryhmä on vihreät. Puolue tekee samanlaista politiikkaa kotimaassa ja Euroopassa. Pystymme käyttämään kaikki voimat ja osaamisemme tavoitteidemme ajamiseen, kun ei meidän tarvitse tapella ryhmämme sisällä siitä, mitä tehdään. Vihreillä on ainoana ryhmänä koko Euroopan Vihreiden yhteinen vaaliohjelma, johon kaikki maat ovat sitoutuneet. Vihreitä äänestämällä tiedät mitä saat. Valitse oma ehdokkaasi tästä huippujoukosta. 

lauantai 3. toukokuuta 2014

VALTUUSTOBLOGI: Kyllä Jalasjärvelle

Isoin asia vappuviikon valtuustossa oli äänestäminen siitä, tahdommeko Jalasjärven osaksi Seinäjokea vai emme. Lopputulos oli myönteinen, äänin 35-16 Seinäjoki hyväksyi kuntajakoselvittäjien tekemän selvityksen. Draamaan kaarta ei puuttunut, esityksiä tehtiin niin pöydälle panosta kuin Jalasjärven hylkäämisestä, mutta kumpikaan ehdotuksista ei mennyt läpi.

Itse olen tyytyväinen tähän ratkaisuun. Pidin kuntaliitosta kannattavan puheen, joka pohjautui pitkästi aiempaan blogi-kirjoitukseeni Vihreiden blogissa. Jalasjärvi ei seuraavana päivänä pitänyt Seinäjokea mieleisenä kumppanina, vaan valitsi itselleen Kurikan. Kesäkuussa näemme, kunnioitetaanko heidän päätöstä, vai liitetäänkö Jalasjärvi kuitenkin Seinäjokeen, kuten selvitysmiehet ehdottivat.

Toisen puheen pidin, kun käsiteltiin henkilöstötilinpäätöstä, sen voit lukea tästä:

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Henkilöstön osalta vuosi 2013 muistetaan lomautuksista ja talkoovapaista. Henkilöstötilinpäätöksessäkin niistä on muutama maininta, mutta ei mielestäni tarpeeksi asian suuruuteen nähden. Esimerkiksi poissaoloihin sivulle 18 ei ole erikseen eritelty lomautettuja. Kysynkin, mihin heidän poissaolonsa on tilastoitu?

Edelleen säästöihin liittyen, henkilöstötilinpäätöksessä todetaan, että säästötavoitteissa on onnistuttu hyvin. Luvuista en kuitenkaan saanut tästä raportista selvyyttä. Mikä oli euromääräinen summa, joka henkilöstösäästöillä saatiin aikaan? Oliko se tavoitteiden mukainen?


Kuten jo johdannossa sanotaan, ei vuonna 2013 suoritettu henkilöstön tyytyväisyyskyselyä. Tämä lienee kaupungin onni. Tulokset eivät varmaan olisi kovin mieluista luettavaa. Tässä raportissa olisi kuitenkin voinut harjoittaa enemmän itsekritiikkiä. Talkoovapaat ja lomautukset ovat huonoa henkilöstöpolitiikkaa. Se meidän tulee itsellemme tunnustaa.

Iso asia listalla oli myös miljoonan hyväksyminen vanhuspalveluiden kehittämiseen. Vaikka suunta on kohti avopalveluja, varattiin raha tällä kertaa laitospaikkoihin. Tämä siksi, että kaikki eivä tietenkään pärjää kotona, ja tällä hetkellä vanhuksia joudutaan pitämään terveyskeskusten vuodeosastolla, kun hoitopaikkoja ei ole. Tarpeellinen uudistus siis.

Seuraava koitos valtuustolla on toukokuun puolessa välissä, kun pääsemme ensi vuoden budjetin pariin talousarvioseminaarissa. 

Perusterveydenhuollosta perussairaudenhoidoksi


Perusterveydenhuollosta perussairaudenhoidoksi

Jätin viime viikolla soittopyynnön terveyskeskukseen. Korvasairaat lapset kaipasivat jälkitarkastusta. Pyyntööni vastattiin ja sain hyvää palvelua. Aikaa lääkäriin sen sijaan en saanut. Tarvitsin ajan seuraavalle viikolle, mutta se ei onnistunut. Aika olisi pitänyt ottaa heti, eli tarjolla oli vain päivystysaikoja. Yritin selittää, että ottaisin ajan sinne normaalivastaanotolle, kahdenkin viikon päähän käy. Olisi mennyt kuulemma kolmen kuukauden päähän.

Tiesinhän minä, että siellä ruuhkaa on. Lääkäripulasta on puhuttu, ja nyt viime aikoina myös hoitajapulasta, joka aiheuttaa hoitaja-lääkäri-mallin toimimattomuuden. Samaan aikaan olen talven aikana kuullut useammassakin puheenvuorossa, kuinka Seinäjoki on hienosti onnistunut tuottamaan terveyspalvelunsa edullisesti. Erikoissairaanhoidon kulut ovat kyllä kasvaneet, mutta siitä syyt on vieritetty tehottomasti toimivalle sairaanhoitopiirille. Seinäjoki itse on kuulemma hoitanut asiansa moitteetta. Sote-ratkaisunkin pelätään vain kasvattavan kaupungin kuluja. Nyökytellen olen kuunnellut ja uskonut. Hölmö minä.

Eihän tässä ole mitään järkeä. Tottakai ne erikoissairaanhoidon kustannukset kasvavat, jos emme hoida kaupunkilaisia kunnolla perusterveydenhuollossa! Eikä siitä silloin voi syyttää sairaanhoitopiiriä, vaan ihan omaa toimimatonta järjestelmää. Tällä mallilla perusterveydenhuolto muuttuu perussairaudenhoidoksi, josta pahimmat tapaukset joudutaan laittamaan eteenpäin erikoissairaanhoidon puolelle. Ei ole aikaa eikä resursseja ennaltaehkäistä, kun pitää huolehtia, etteivät asiakkaat kuole vaivoihinsa.

Ongelma ei siis ole siinä, että ensiapupäivystyksessä joutuu välillä odottamaan jopa 5 tuntia. Se on valitettavaa, mutta kai täysin normaalia päivystyksessä, jossa kiireellisemmät on pakko hoitaa ensin. Ongelma on siinä, että sinne ensiapupäivystykseen ei pitäisi perusflunssapotilaiden mennä. Muistan joskus kuulleeni, että julkisen puolen ei tulisi hoitaa aikuisia poskiontelopotilaita ollenkaan, koska niillä ei ole kansanterveydellisesti eikä -taloudellisesti mitään merkitystä. Raakaa peliä, mutta osittain totta.

Syy-seuraus-suhteet ovat jopa näin mallikolle tässä helposti havaittavissa. Lääkärinvastaanottoaikoja ei kohtuullisessa ajassa saa. Ne, jotka on pakko katsoa ja hoitaa, kuten ilmeisesti lasten korvatulehdusten jälkitarkastukset, saavat päivystysaikoja. Tästä johtuen päivystysaikoja ei ole niitä tarvitseville, joten he menevät terveyskeskuksen ensiapupäivystykseen, vaikka eivät sinne kuuluisi. Ne, jotka saavat ajan sinne kauas tulevaisuuteen, sairastuvat mahdollisesti vielä vähän enemmän, jolloin perusterveydenhuolto ei enää riitä, vaan tarvitaan erikoissairaanhoitoa. Ja niin kulut kasvavat ja kansanterveys rapautuu.


Kyllä minä olisin tässä vaiheessa jo lopettanut kehumisen sillä, kuinka edullisesti ne palvelut tuotetaan. Viime vuonna sosiaalipuolelle palkattiin valtuustoaloitteen myötä 5 uutta perhetyöntekijää. Olisiko nyt samanlaisen aloitteen aika?

Kolumni Eparissa 23.4.2012