Tammikuussa pullistelevat mahojen
lisäksi kuntosalit, kun moni aloittaa uuden elämän ja sisällyttää
siihen liikunnan. Itsekin tein näin. Olen ollut hyvin vaihteleva
liikkuja, välillä pelannut ja jumpannut monta kertaa viikossa ja
toisinaan kuluttanut monta viikkoa ilman mitään liikuntaa. Viime
vuonna oli sitten vielä vähän pidempi liikkumaton jakso, joka
koostui kahdestatoista kuukaudesta. Tuo putki on nyt katkennut.
Liikunnan on useassakin tutkimuksessa
todettu parantavan elämänlaatua ja vaikuttavan myönteisesti
mielenterveyteen. Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan näin on myös
äitien kohdalla ja liikunnan on todettu ehkäisevän myös
synnytyksenjälkeistä masennusta. Enkä ihmettele. Liikunnan
positiivisen vaikutuksen huomaa heti, kun treenin jälkeen astuu
kotiovesta sisään. Vaikka lähtiessä olisi ovet paukkuneet ja
pinna katkennut, on palatessa niin hyvä olo, että haluaa vain
halata pieniä pinnankatkojia. Kovin monelle se halaus ei vaan siinä
vaiheessa jostain syystä maistu.
On tärkeää, että kaupunki tukee
asukkaidensa terveyttä pitämällä liikuntapaikoista huolta. Meillä
on remontoitu uimahalli, loistavasti ylläpidetty latuverkosto,
paljon saleja ympäri kaupunkia. Koko ajan on kuitenkin pulaakin
jostain ja monet liikuntapaikat tarvitsevat isoja remontteja, jotta
kestävät kovaa käyttöä. Nämä remontit on tehtävä, sillä on
tärkeää, että meillä on tarpeeksi edullisia liikuntapaikkoja
kaikille kaupunkilaisille. Kaupungin oman panoksen lisäksi toivotan
tervetulleiksi kaikki, jotka haluavat näihin talkoisiin osallistua.
Yksityisellä rahalla rakennetut hallit palvelevat kaupunkilaisia
myös. Jos sopivia paikkoja löytyy, voi kaupunki tulla tonttien
kanssa vähän vastaankin.
Meillä on muuten aloitettu jalkapallo.
Vein neidin pallokerhoon ihan vaan liikkumaan ja purkamaan energiaa.
Heti ekalla kerralla sain kuitenkin käsiini paperin, jossa
kerrottiin kesän peleistä ja pelipaidoista. Ja nyt meillä sitten
odotetaan malttamattomana, että koska on kesä ja pääsee
pelaamaan. Entisenä pesäpalloilijana en oikein tiedä miten tähän
suhtautuisin. Miten käy perintöräpylän, jos piikkareiden sijaan
joudunkin nappulakenkäkaupoille? Pitänee aloittaa kopittelut heti
kun lumet sulavat.
Kolumni Eparissa 23.1.2013
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti