VALTUUSTOBLOGI: veroja ja väärinkäsityksiä

Tiukka viisituntinen takana, päätettyinä veroprosentti ja talousarvio. Päällimmäisenä mielessä harmitus siitä, että kokemattomuutteni ja huolimattomuuteni vei tänään voiton. Kyse on siis siitä, miksi äänestin tyhjää, kun äänestettiin liikuntapaikkarakentamiseen investoiduista rahoista. Homma meni näin: Liikuntapaikkarakentamiseen oli budjetoitu Jouppilavuorelle ensi vuodelle 500 000 €. Alunperin siellä oli 300 000 €. Kannatin ryhmäpuheenvuorossani keskustan esitystä, jonka luulin tarkoittavan vain ylimääräisenä talousarvioon lisätyn 200 000 €, en koko 500 000 € poistoa. Puheenvuorojen edetessä tajusin virheeni. Pyysin uutta puheenvuoroa ja kerroin näin käyneen. Samalla esitin, että poistamme vain tuon 200 000 €. Esitystäni ei kannatettu. Itsekään en osannut kannatusta vaatia, kun luulin sen automaattisesti olevan ryhmäpuheenvuoro, jossa tehtyä esitystä ei tarvitse kannattaa. Näin ei kuitenkaan ollut, eikä esitykseni päässyt äänestykseen. Siksi äänestin tyhjää.

No miksi sitten tuolla 200 000 € olisi jotain merkitystä? Perustelen kantani sillä, että kun nyt ensi vuodelle sitouduimme tuohon 200 000 €, löimme samalla lukkoon 500  000 €/vuosi seuraaviksi vuosiksi. Koska jos leikkiin lähtee, pitää siinä myös pysyä. Olisin halunnut tätä vielä mietittävän tarkemmin myöhemmin, kun nähdään, mihin yleinen taloustilanne kehittyy. Mutta näin nyt kävi. Ja se harmittaa.

Niin ja päätettiinhän siellä myös niistä veroista. Ja nekin menivät vastoin omaa näkemystäni. Puheenvuorot alla, ensin veroprosenteista ja sitten talousarviosta, joka sisältää myös liikuntapaikkarakentamisen.

Puheenvuoroni veroista:

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Olen, kuten varmasti kaikki muutkin, koko vuoden kuunnellut kommentteja, kuinka veroprosenttia pitäisi nostaa, ettei tarvitsisi mennä kaupungin työntekijöiden kukkarolle. Siksi on hyvä, että tämä päätös nyt tehdään ja veroja korotetaan.

Veroprosentin korotus ei voi olla ainut keino, jolla huonoa taloustilannetta paikataan, mutta yhtenä muista keinoista sitä voidaan käyttää kyllä, ihan kuin nyt toimitaan Seinäjoellakin.

Kuten edelläolevista puheenvuoroistakin on käynyt selväksi, on veronkorotus nyt välttämätön. Ongelma lienee enää siinä, kuinka paljon nostetaan ja mitäkin prosenttia. Olemme kuulleet laskelmia siitä, miten se vaikuttaa kenenkäkin tuloihin. Itse haluan ajatella asiaa keskiverto-seinäjokelaisperheen näkökulmasta. Me olemme lapsiperheiden luvattu maa. Nuorta perhettä tuloveroprosentin nosto koskettaa enemmän, kuin kiinteistöveroprosentin. Siksi mielestäni kaupunginjohtajan alkuperäinen esitys, jossa tuloveroprosentti nostettaisiin 20,75 ja kiinteistöveroa 0,05 prosentilla, on kaupunkilaisille reilumpi.

Reilumpi se on myös yrityksille, varsinkin pienemmille. Kiinteistöveron nostamatta jättämistä on perusteltu myös sillä, että kiinteistöveron nosto rokottaa yrityksiä. Varmasti osaa, ehkä niitä isoimipia, mutta ei tokikaan kaikkia. Pienistä yrityksistä ja palveluyrityksistä suurin osa toimii pienissä ja/tai vuokratiloissa, eikä kiinteistöveron nousu tunnu siellä niin paljon. Koska näille yrityksille suurin kustannus syntyy henkilöstöstä, koskee tuloverokorotus heitä enemmän. Palkankorotuspaineet nousevat, kun työntekijälle käteenjäävä osuus pienenee. Siksi pidän maltillisempaa tuloveronkorotusta ja pientä nostoa kiinteistöveroon kannattavampana myös yrityksille.

Koiraveron jätämme mielellämme perimättä.

Ja talousarviosta: 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Talousarviossa vuodelle 2014 näkyy elävä kaupunki. Vaikka tietää, että kaupungissa tapahtuu, se jotenkin konkretisoituu tästä kansien välistä. Synkistä luvuista huolimatta luin talousarviota mielelläni, meillä tehdään kaikkea tätä ja vielä paljon enemmän.

Talousarvioon vuodelle 2014 on sisällytetty paljon tavoitteita. Odotukset ovat kovia. Säästämistä, tehostamista, tuloksellisuutta. Hallintokunnat ovat kovilla.

Erityisesti sosiaali- ja terveyspuolelta on vaaditaan paljon. Kun puhutaan lakisääteisistä palveluista, joita ei voi jättää välistä, saa tehdä aikamoisia temppuja, jotta kustannukset eivät karkaa. Muistan viime keväältä, kun kysyin rahoitusjohtajalta, että miksi jo budjetoitiin vähemmän, kuin tiedettiin kuluja olevan. Käsittelimme muistaakseni tilinpäätöstä. Tilanne on ollut näin vuodesta toiseen. Mikä tekee tulevasta vuodesta erilaisen? Tähän toivottavasti löytyy vastaus pian.

Taloustoimikunta on lanseerannut Talouden tasapainottamisohjelma II. Palvelutarjontaa joudutaan varmasti kaventamaan, mutta toivottavasti myös mietitään järjestämistapaa uudestaan. Tehdään tässäkin kohtaa niitä rohkeita ratkaisuja, joita meiltä on kaupunkina totuttu näkemään.

Ja vaikka menoja on jo suitsittu, on varmasti siellä vielä vähän varaakin. Yksi iso kuluerä kaupungille on varmasti energialasku. Raha menee toki taskusta toiseen, omaan yhtiöön, mutta kuten olemme viime aikoina lehdistäkin saaneet lukea, ei energiayhtiölle ole niin väliä kenelle se energia myydään, kunhan siitä saadaan hyvä hinta. Ei siis liene vahingoksi, vaikka kaupunki ostaisi vähän vähemmänkin. Toivoisinkin siis kaupungin energiakulutuksen julkistamista ja sitä kautta julkista painetta energiansäästöön. Energiansäästöllä on mahdollista saada merkittäviä säästöjä myös taloudellisesti.

Kun maltillisuuteen vielä lisätään juuri hyväksytyt veronkorotukset, tulee tunne, että ollaan oikealla tiellä. Nämä kaikki toimenpiteet ovat tarpeen, jotta jatkossa on vähän helpompi hengittää. Nyt täytyykin osata myös jarruttaa.

Jo aikaisemmissa ryhmäpuheenvuoroissa esille tullut lisäbudjetti jalkapallon olosuhteiden parantamiseksi on puhuttanut myös meitä. On totta, että kaupunki kasvaa ja kehittyy, emmekä me valtuutettuina voi olla tuon kehittymisen esteenä. Siitä hyvä esimerkki on keskustan kehittäminen, josta on haluttu pitää kiinni, vaikka ajat ovat tiukat. On nähty, että siihen panostamalla kaupungin edellytykset kasvaa paranevat. Olen ehdottoman kehitysmyötämielinen ja kiitollinen, että meillä on osaamista ja rohkeutta tarttua tämänkaltaisiin haasteisiin.

Olen myös ehdottoman urheilumyötämielinen. Jossain kohtaa on kuitenkin palattava takaisin kunnan perustehtäviin ja miettiä niiden toteuttamista. Tänä vuonna on jouduttu lomauttamaan henkilöstöä, ja siten heikentämään palveluja, jotta on saatu säästöjä kasaan. Siinä rinnalla on vaikea hyväksyä budjettiin yllättäviä lisäyksiä, jotka eivät ole suunnitelmien mukaisia. Suunnitelmilla viittaan Taloussuunnitelmassa vuosille 2015-2017 olevaan lauseeseen, että liikuntapaikkarakentamisen volyymia alennetaan. Kuitenkin kun kuluja vertaa, on aiempina vuosina käytetty liikuntapaikkarakentamiseen vähemmän kuin nyt tuleville vuosille on budjetoitu. Kysynkin, miten volyymin alentaminen näkyy tässä?

Kaupungin tarkoitus on luoda edellytykset kaikille kaupunkilaisille liikkua. Siinä me olemme Seinäjoella onnistuneet hyvin. Nyt esitetty lisämääräraha liikuntapaikkarakentamiseen ei ole välttämätön harrastajien kannalta.

Imagoa Seinäjoella on rakennettu ja sen olemme havainneet positiivisesti muun muassa kaupungin kasvussa. Kolahduksiakin on tullut, mutta ei jalkapallostadionin rakentamisella ja näkymisellä tulosruudussa paikata sitä vajetta julkisuuskuvassa, joka syntyi esimerkiksi henkilöstön lomauttamisesta.

Vihreä valtuustoryhmä kannattaa lämpimästi keskustan tekemää ehdotusta poistaa talousarviosta sinne lisätty ylimääräinen lisäys liikuntapaikkarakentamiseen.

Muuten olemme valmiita hyväksymään tämän haastavan, mutta ansiokkaasti valmistellun talousarvion.